Odotukset olivat kovat, mutta Porto täytti – tai itse asiassa ylitti – ne kaikki. Värikäs, vilkas ja rosoisen kaunis matkakohde! Portviinin ystävää minusta ei tullut, vaikka yritys oli hyvä, vaan vannon edelleen ihan tavallisen viinin nimeen. Ja oi mitä viinejä ja miten mielettömän hyvää ruokaa (huutomerkki on jälleen paikallaan)! Kannatti ehdottomasti tarttua matkasauvaan ja päättää kesä Portugalissa.
Porto, Portugalin toiseksi suurin kaupunki, tarjosi meille parastaan, ilmoja myöten. Pilveä piteli vain toisena loma-aamuna, ja kun taivas selkeni, se selkeni niin kirkkaaksi, että aurinko paahtoi melkein liiankin kuumasti. Paikalliset kertoivat, että kesä oli ollut siihen asti (= elokuun viimeiseen päivään) kolea. Me kylmän Pohjolan asukit toimme trooppisen lämmön – mittari kipusi lähes neljäänkymppiin – tullessamme. Hih, kerran näinkin!
Vietimme kaupungissa viisi upeaa tapahtumarikasta päivää. Se oli tavallaan tarpeeksi (Porto on oivallinen viikonloppukohde), mutta toisaalta paljon jäi näkemättä ja kokematta. Portviinin litkijöille Porto on taivas, mutta eipä suu pääse kuivumaan muillakaan. Portugalin viinit ovat aivan erinomaisia – punaviinit nostaisin maailman parhaiden listalle.
Porton ihanuuden on ymmärtänyt moni muukin. Turisteja on paikoin ruuhkaksi asti. Jonot suosituimmille nähtävyyksille ovat pitkät, ja autioista katukuvista voi korkeintaan haaveilla.
Meitä ryysis ei hirveästi haitannut. Olimme varautuneita siihen, koska jo pelkästään suomalaisten matkailijoiden kiinnostus Portoa kohtaan on ollut pari viimeistä vuotta kovassa nousussa. Finskikin aloitti sinne suorat lennot tänä kesänä. Me emme päässeet niistä nauttimaan, koska ne päättyivät jo elokuun puolivälissä, joten lensimme Lissabonin (toinen ihana kaupunki, josta löydät juttua täältä) kautta Portugalin omalla lentoyhtiöllä, TAP:lla. Ei huono vaihtoehto tämäkään (TAP tarjoaa matkustavaisille yhä ilman erillismaksua ruokaa ja juomaa), joskin lentoajat olivat haastavat = mennessä herätys ennen sian pieremää ja paluu yötä vasten.
Mutta takaisin Portoon ja sen parhaisiin paloihin: nähtävyydet, näköalapaikat, ravintolat, portviinikellarit ja maailman kauneimmat kaakelit. Tässä teille Porto, olkaa hyvät – faca favor!
Kaikki tiet vievät Ribeiraan
Niin meidänkin, jo heti tulopäivänä, vaikka samoilla silmillä oli valvottu aamuneljästä. Porto ihastutti ensisilmäyksellä ja karisti unihiekan silmäluomista.Ribeira on Porton kaupunginosista kuuluin, vanha ja värikäs. Aikoinaan Dourojoen törmälle rakentunut alue oli kauppiasten valtakuntaa, nykyisin sen ovat vallanneet turistit. Tosin Ribeiran koristeellissa taloissa asuu edelleen myös paikallisia. Mitähän mieltä ovat matkailijalaumasta, joka kaakottaa keväästä pitkälle syksyyn heidän kotikulmillaan ja takapihoillaan? Kuten näette, terassit ovat täynnä ja väkeä riittää. Porto on nyt suosion huipulla.Sivukujilla on hiljaisempaa.Iltaisin joen varrella voi äimistellä jos jonkin sortin esityksiä ja temppuilijoita.
Huipulla tuulee
Ribeira on pääosassa tässäkin kuvassa, mutta tarkotuksena on esitellä ylhäällä kukkulalla kohoava 1750-luvulla rakennettu, 75 metriä korkea Clerigos-torni. Porto on mäkinen kaupunki, jossa nousut koettelevat pohkeita, ja jos haluaa nousta Clerigos-tornin huipulle, on puhkuttava vielä 225 porrasta.Ja tokihan me halusimme, koska näköalaoja tornista kehuttiin huimiksi. Ne olivatkin sitä: Porto levittäytyi allemme kaikessa upeudessaan. Itse nousu osoittautui helpoksi. Oikein yllätyimme, kun olimme jo perillä. Ja mikä ihaninta, tornin huipulla kävi ihana tuuli, joka vilvoitti hikistä ihoa.Tässä mennään jo alaviistoon, takaisin maan pinnalle. Lysti maksoi 5 euroa. Jono lippuluukulta portaisiin kesti 20 minuuttia.
Bridge over troubled water
Toinen mainio näköalapaikka on Dom Luis -silta, joka yhdistää Ribeiran ja Vila Nova de Gaian kaupunginosan. Se on itsensä Gustave Eiffelin käsialaa, minkä saattaisi jopa arvata. Komistus valmistui vuonna 1886. Yläsillalla kulkevat metrokiskot sekä kapoinen kävelytie ja alhaalla muut ajoneuvot sekä jalankulkijat.Täällä ollaan, 60 metrin korkeudessa. Korkeita paikkoja pelkäävä kaverikin hymyili, koska silta näyttää alhaalta katsottuna paljon kapeammalta ja pelottavammalta kuin se todellisuudessa on. Helppo nakki! Ja ruuhkainen – selfie-kuvan ottaminen oli haastavaa, koska ohitse kulkeva turistikaravaani hipoi ihoa.Alasillalla on myös uimahyppääjiä, jotka loikkivat Douron syvyyksiin – rahasta. Hattu kiertää turistijoukossa moneen otteeseen ennen kuin hyppääjä on valmis molskahtamaan jokeen. Hyppääminen on aika riskaabelia, sillä Douron virtaukset ovat kovat ja veneliikenne on vilkasta. Siksipä emme pulittaneet tästä lystistä senttiäkään.Kaukaisuudessa pilkistää toinen silta, Ponte Infante. Porto onkin siltojen kaupunki – kaikkiaan sen osasia toisiinsa yhdistäviä siltoja on kuusi (korjatkaa, jos olen väärässä), ja jokainen on omanlaisensa insinöörityön taidonnäyte.
Kaikki tiet vievät myös Gaiaan
Vila Nova de Gaia on toinen Porton suosikkialue. Hyvästä syystä, se on pulloillaan portviinikellareita, baareja ja ravintoloita. Näppärimmin ja nopeimmin sinne pääsee venetaksilla. Tämä kuva on otettu Gaiasta ja vastarannalla siintää Ribeira.Kylläpä naurattaa. Kenties siitä syystä, että ollaan matkalla maistelemaan portviiniä, josta en ole koskaan tykännyt, mutta jolle tahdoin antaa uuden mahdollisuuden.Gaian puolelta Ribeira näyttäytyy parhaimmillaan.Cruzin portviinitalon katolla on hulppea terassibaari. Kävimme siellä ottamassa neuvoa antavat – lasilliset vinho verdeä – ennen portviinitastingia.
Oon juonu portviiniä Portossa
Teimme portviinikierroksen Sandemanin kellareissa, jotka lienevät kaikista Porton portviinikellareista kuuluisimmat. Buukkasimme rundin etukäteen netistä NewPorto-nimiseltä firmalta hintaan 27 euroa per naamari.Sandemanin omat oppaat olivat pukeutuneet Sandemanin brändin, The Donin, mukaisesti. Meidän oppaamme, todella mukava Adriana, erottui punaisissaan.Sitten kellariin. The Don komeilee joka tynnyrissä. Itse kierros oli aika lyhykäinen, mutta kuulimme varmasti kaiken, mitä meidän tuli tietää portviinistä ja sen valmistuksesta. Eipähän alkanut haukotuttamaan, kuten minulle saattaa usein käydä vastaavilla rundeilla.Viimeinkin itse asiaan! Laseissa on whitea, tawnya ja rubya. Maistoimme urheasti kaikkia, ja ruby-lasin sain jopa ryystettyä tyhjäksi. Mutta tämä riitti meille mainiosti – totesimme yhdestä suusta, ettemme ole portviini-ihmisiä. Kaikkiaan kierrokseen kuului 6 lasillista – kippistä Porto!
Maailman kaunein ja ruuhkaisin kirjakauppa
Säästimme maailman kauneimmaksi kirjakaupaksi kehutun Livraria Lellon viimeiselle aamulle. Olimme jo hop on -bussista nähneet, että jono sinne oli valtavan pitkä ja tungos etenkin viikonloppuna aikamoinen. Niinpä päätimme kokeilla tiistaiaamua, heti kello 9.30, kun Lello aukeaa. Emme olleet ainoat aamuvirkut, vaan jono kaartui jo tässä vaiheessa toista korttelia kohti. Jonon ensimmäiset olivat luultavasti tulleet paikalle jo aamuhämärissä.
Sisäänpääsypiljetti – kyllä, kirjakauppavierailu maksaa 5 euroa! – olisi ehdottomasti kannattanut ostaa etukäteen netistä. Nyt homma hoitui niin, että minä jonotin lippumyymälässä (ihan Lellon vieressä ja sielläkin pitkä jono) ja kaveri varsinaisessa kirjakauppajonossa. Aikaa jonotus tällä taktiikalla vei puoli tuntia.Mutta olihan se sen väärti – jos tykkää tungeksia turistimeressä kaulaansa kohti kirjakaupan komeaa, punaista art nouveau -portaikkoa ja upeaa kattoa kurotellen. En voi ymmärtää, missä tilanteessa Instagram-kuvat, jossa kaupassa ei ole ristin sielua, on otettu. Tässä on kuitenkin totuus, kesäsesongin aikana. Lello on ääriään myöten täynnä jengiä, kameroita, kännyköitä ja selfie-keppejä.Suurin syy Lellon suosioon ei kuitenkaan ole kirjakaupan upea ulkoasu, vaan Harry Potter. Aivan oikein – Lellon sanotaan innoittaneen Portossa aikoinaan asunutta kirjailija J.K Rowlingia ja sen portaikon väitetään toimineen Tylypahkan kääntyilevän portaikon esikuvana . Tästä johtuen valtaosa Lellossa rynnivistä turismoista on Harry Potter -faneja, joita varten kirjakaupassa on Harry Potter -huone sekä ostolaarit täynnä Harry Potter -kirjoja. Joillekin Porto onkin yhtä kuin Potter – eikä kaupungin muista ihanuuksista niin väliä.Jos äityy tekemään ostoksia, sisäänpääsylipusta hyvitetään euron verran. Melkein meinasin tarttua tähän opukseen houkuttavan kannen vuoksi, mutta kassajono oli niin pitkä, että luovuin ajatuksesta.
Azulejos
Azulejosit eli siniset kaakelit ovat portugalilaista desingia ja rakennustaidetta aidoimmillaan. Myös Porto on täynnä upeita kaakeilla koristettuja rakennuksia.Kaunein kaakelitalo on Sao Benton rautatieasema, sisältä päin. Se kannattaa katsastaa, vaikkei olisi matkalla mnnekään. Toisaalta junaan kannattaa ehdottomasti hypätä, koska Douron viinilaakso on vain muutaman tunnin matkan päässä. Me vietimme siellä loppulomamme (mistä enemmän myöhemmin) ja koimme, että se huipensi koko huikean reissun. Toki pelkkä Porto olisi riittänyt, mutta halusimme nähdä enemmän.Tarjolla on myös moderneja azulejoseja, esimerkiksi ajoteiden varsilla ja tunneleissa.Kaakeli voi olla myös valokuva, vai pitäisikö sanoa, että valokuvakin voi olla koottu kaakeleista. Kummin kammin: kaunista!
Hop on, hop off
Sanookaa mitä sanotte, hop on, hop off -turistibussit ovat ihan paras tapa ottaa kaupunki haltuun ja säästää jalkoja. Me valitsimme Yellow busin (2 reittiä, 1 vrk:n lippu 15 euroa, 2 vrk:n lippu 18 euroa ja 3 vrk:n lippu 19 euroa) ja suhasimme sillä kolmen päivän ajan ympäri Portoa. Ekalla bussiajelulla taivas oli vielä pilvessä, ja yläkerrassa istuessa oli suorastaan kylmä. Sitten taivas repesi eikä takille ollut sen koommin käyttöä.Maisemia voi ihastella myös veneestä käsin. Me hyppäsimme paattiin Gaian puolelta ja risteilimme Dourolla vajaan tunnin (15 euroa). Ja ai miten hienolta Porto näytti jokiperspektiivistä – ja miten leppoisaa oli puksutella jokiveneellä lounaan jälkeen.Ratikka puolestaan kolisee mäkisiä katuja ylös ja alas. Metrolla taas pääsee maanalaisia sekä välillä -päällisiäkin teitä lentokentälle asti. Kyyti maksaa 2-4 euroa riippuen, miten pitkän reitin taittaa. Lippu aktivoidaan aina linjaa vaihtaessa.Mutta paras menopeli on jalkapeli, ainakin meistä. Askelmittari näytti joka päivä reilusti yli 10 000 askelta. Välillä noustiin aika lailla pystysuoraan ja sitten taas laskeuduttiin jyrkkiä alamäkiä. Hyvät kengät ovat mukulakivikaduilla ihan must!Sekä viinitauko aina sopivin väliajoin.
Bom apetite!
Aloitimme ensimmäisen loma-aamun äveriäästi aamiaisella Majestic Cafessa. Köyhdyimme 30 euroa per nuppi, mutta hinta oli ehdottomasti kokemuksen väärti. Kaikki eteemme tuotu oli hyvää ja palvelu ensiluokkaista. Tulimme myös paikalle kreivin aikaan eli ennen kello kymmentä. Pian sen jälkeen ovelle muodostui pitkä jono, koska kaikki pöydät olivat täysiä. http://cafemajestic.comYhtenä iltana illastimme Mercado Beira-Rio – kauppahallissa Gaian puolella. Paikka ei näytä kuvassa hääviltä eikä varsinaisesti sitä ollutkaan, mutta… …ruoka oli erinomaista. Ja koko tälle tarjottimelle kertyi hintaa 20 euroa. Paljon muutakin olisi ollut tarjolla, koska portugalilaiset Mercadot ovat täynnä pieniä kioskiravintoloita, jotka tarjoavat parhaimmillaan gourmet-tason makuelämyksiä (tästä on kokemusta Lissabonista).Jälkiruoaksi nautimme baakkelsit joenvarressa pusun kera.Ehkä parasta risottoa, jota olen ikinä syönyt. Ja kun meitsistä on kyse, risottoon on kätketty katkarapuja. Muutenkin huippukiva, trendikäs paikka, jossa istutaan pitkässä pöydässä muiden aterioitsijoiden kanssa. Ravintola on hyvin pieni – varaudu jonottamaan. http://ris8tto.comSeuraavaksi sihisevää sea foodia Rua Herois de Francalla, Praia de Matosinhosin rannan tuntumassa. Porto on nimittäin myös rantakaupunki ja nyt en tarkoita Dourojoen rantaa, vaan Atlantia. Matosinhosin alue on ihan oma lukunsa ja siitä enemmän seuraavassa postauksessa. Kaikki parhaat kalaravintolat sijaitsevat siellä.Niin hyvää, etten sanotuksi saa. Viinikin loistavaa, 9 euroa puteli. Koko hoito (alkuruoka + 2 pääruokaa + salaatti + kivennäisvedet + yksi jälkiruoka + jo äsken mainittu viini) 70 euroa kahdelta.Sitten päästäänkin pihviravintolaan eli Steakhouse Muuhun. Tupsahdimme sinne ihan sattumalta, koska se oli kotikadullamme ja näytti jo ulospäin kutsuvalta. Samaisena iltana se oli kuitenkin täynnä, vaan ei hätää, varasimme pöydän viimeiseksi Porton illaksi. Ja AMMUU vaan teillekin, olipas elämys! Harvoin olen syönyt yhtä hyvää lihaa yhtä kivassa paikassa. Söimme tosin aivan liikaa, koska annokset olivat jättimäisiä, ja erehdyimme tilaamaan myös alkuruoan sekä jälkkärin. Sekä pullollisen talon omaa Muu-punkkua ja vielä lasilliset sen päälle. Tsot tsot.
http://muusteakhouse.comAterian päätyttyä olimme hyvää pataa paitsi komean tarjoilijamme, myös komean keittiömestarin kanssa. Sen enempää en paljasta, mutta sanonpa vain, että vauhdikkaan illan jälkeen seuraavana aamuna oli hieman “flunssainen” olo.
Lopuksi hurmaava majoitusvinkki
Siinä se on, tuo sinikaakelinen talo ja sen kolmas kerros. Lomakotimme Charming Studio Rua do Alamadalla. Erinomainen sijainti keskellä kaupunkia.Ja nimensä mukaisesti aivan hurmaava asunto! Persoonallisesti sisustettu tilava yksiö avokeittiöllä ja isolla kylppärillä. Booking.comin kautta vain 377 euroa/5 yötä. Miinuksena mainittakoon liikenteen melu ja lauantai-illan baarimöykkä. Vilkas ja keskeinen alue on vilkas iltaisinkin ja roska-autot rymistvät paikalle jo aamukuudelta. Herkkäunisille korvatulpat mukaan.Kaksi ranskalaista parveketta olivat helteellä kiva lisä.
Mitä jäi käteen?
Ei paljoakaan, joskin tuli kyllä vähän shoppailtuakin. Paras ostoskatu on Rua Santa Catarina, jonka varrella Majestic Cafekin sijaitsee. Kadulta löytyy myös Via Catarina Shopping -ostoskeskus, ei kovin suurin, mutta valikoimiltaan kattava. Yläkerrassa on myös erinomainen food court. Muuten Catarina-kadulla on vain jätskibaareja ja hikisiä kansankuppiloita, joissa ainakaan meidän ei tehnyt mieli ruokailla.
Shopping centerin seinä näyttää tältä, helppo tunnistaa.
Mutta jos ei käteen jäänyt kuin pari mekkoa, niin pääkoppaan jäi sitäkin enemmän: aurinkoa, värejä, veden kielelle nostattavia ruokamuistoja, iloisia hymyjä ja upeita maisemia. Porto valloitti sydämen ja voisin heti lähteä takaisin.
Obrigado, ihana Porto! Eikä tämä ylistyslaulu pääty vielä tähän: seuraavaksi luvassa on pulahdus Atlantin puolelle sekä junamatka Douron viinilaaksoon. Pysykää taajuudella.
Ihana postaus, kiitos tästä! Olen muuttamassa ensi kuussa Portoon, enkä ole siellä koskaan käynyt, joten on kiva lueskella matkakertomuksia sieltä ☺️ Pitää pysyä kuulolla ensi postausta varten, sillä puolisoni tuleva työpaikka on Matosinhosissa, ja yritämme löytää majapaikkaa jostain sieltä päin.
No, jopas sattui! Olen ihan kateellinen, kun pääset Portoon ilmeisesti vähän pitemmäksi aikaa. Ainakin satunnaiselle matkailijalle kaupunki oli todella kiva ja yllätti monipuolisuudellaan. Myös fiilis, usein se kaikkein tärkein, oli kohdallaan = kemiat kohtasivat. Matosinhos puolestaan on ihan oma maailmansa, aivan kuin olisi siirtynyt toiseen kaupunkiin. Mutta siitä enemmän tosiaan tuonnempana, joten pysy kuulolla.
Olipa ihana hypätä Portoon, niin hyvin kaupunkia kuvailit. Olen aina tykännyt Portugalista ja viimekertainen reissu Lissaboniin vieläkin mielessä. Tää pitää ottaa seuraavaksi agendalle.
Suosittelen ehdottomasti! Porto on vähän kuin Lissabon pienoiskoossa, mutta sillä on kuitenkin omat piirteensä ja aivan omanlaisensa tunnelma. Ja mahtava viinilaakso vielä siinä vieressä. Tykkäisit taatusti!
Azulejosit täytyykin ehdottomasti nähdä! Kiinnostaa tuo portugalilainen arkkitehtuuri muutoinkin, kun olen siihen Goassa jo ehtinyt tutustua. Mainitsemasi 35e ateriasta ei ole paha hinta ollenkaan 🙂 Jonain päivänä pitää kyllä tuolla Portugalissa pistäytyä.
Portugalilainen rakennustaide kauniine kaakeleineen on kyllä todella upeaa! Ihastuin siihen Lissabonissa eikä Porto häviä yhtään tässä vertailussa. Etenkin Sao Benton asema on huikea. Eli ei muuta kuin sinne sitten seuraavalla reissulla! Hintatasokin on mukavan huokea, riippuen tietty, missä syö ja mitä tekee.
Eipä kestä, kiva jo kelpasi. Ja tässähän oli vain pintaraapaisu Portosta – kaupunki tarjoaa paljon muutakin. Siksipä se onkin niin oivallinen lomakohde ja moneen makuun soveltuva.
Porto taitaa olla nykyisin aika suosittukin kohde, sillä se on esillä monen monessa jutussa. Itse poikkesimme siellä jokunen vuosi sitten vaan päiväseltään, mutta selvästikin kaupungissa ja sen ympäristössä olisi nähtävää ja koettavaa pitemmäksikin aikaa!
Aivan oikein, Pirkko, vähän liiankin suosittu, pelkään pahoin. Saa nähdä, mitä suosio sille tekee – meneekö piloille tai tuleeko uusi Dubrovnik. Sehän on aina massaturismin kääntöpuoli: paraskin paikka voi muuttua ihan toiseksi, jos matkailijoita on liikaa ja etenkin jos eivät kunnioita paikallisia. Onneksi tällaisesta ei ollut Portossa vielä merkkejä, vaan meihin turismoihin suhtauduttiin kaikkialla ystävällisesti.
Oi kun on kauniin ja houkuttelevan näköistä! Porto on niin ihanan oloinen kaupunki. En ole koskaan käynyt, mutta ensi vuonna olisi kyllä suunnitelmissa Portugalia lähteä vihdoin tutkimaan. Mielenkiintoinen tuo kirjakauppa, mietin nimittäin jo heti kuvan nähdessäni, että on kyllä todella Harry Pottermainen paikka.. Sitähän se sitten näköjään olikin, kun eteenpäin luin! 🙂 Täytyy pistää korvan taakse, kun pieni fani se minussakin asustaa.. En pidä sesonkimatkailusta hirveästi ihmismassojen ja turistihintojen vuoksi, joten täytynee miettiä ajankohdaksi jokin kiva hetki hieman isoimman sesongin ulkopuolella. Tai ainakin yrittää, taitaa Porto vetää nykyisin porukkaa aika intohimoisesti. 😉
Portugali on todella mahtava matkakohde, jolla on paljon tarjottavanaan: upeat Atlantin rannat, hienot maisemat ja kiinnostavat kaupungit. Paras aika vierailla Portossa ja Douron viinialueella lienee loka-marraskuu, jolloin turisteja on vähemmän ja viinilaaksossa on upea ruska. Tosin ilma on jo viileä, mutta jos se ei haittaa, niin ei muuta kuin menoksi. Voisin kuvitella, että myös maalis-toukokuussa on rauhallisempaa. Anyway, matkaan kannattaa ehdottomasti lähteä.
Ihana Lissabon koettu, mutta Porto vielä odottaa. Jotain kummaa lumoa tuossa kaupungissa täytyy olla, sillä en tiedä ketään, joka ei olisi siitä pitänyt. Ehdottomasti toivelistalle 🙂
Joo, en ole minäkään kuullut kenenkään suusta Portosta mitään negatiivista. Ja vaikea sitä olisi keksiäkään, ellei nyt ahdistu siitä, että kaupunki on täynnä muitakin matkailijoita. Mutta niinhän sesonkikautena kaikki muutkin Euroopan suosikkikaupungit. Ja jos lumouduit Lissabonista, lumoudut myös Portosta.
Me kävimme Portossa marraskuussa 2018, jolloin ei tosiaankaan ollut liian kuuma 😉 Ihana kaupunki kaatosateesta huolimatta.
Ruuhka ja suosio on totisinta totta. Portossa vierailee vuosittain 1,6 miljoonaa turistia, ja tämä tarkoittaa, että Portossa on enemmän turisteja paikallista asukasta kohden, kuin esim. Barcelonassa tai Prahassa (8 vierailijaa per paikallinen asukas).
Ohhoh, tai toisaalta mitäpä sitä ihmettelemään: itsestänikin tuntui, että olin välillä pahimmassa mahdollisessa turistiruuhkassa. Siinä mielessä talvikuukausina, kun väkeä on vähemmän, lienee paras aika vierailla Portossa. Olisi oikeastaan tosi kiinnostavaa nähdä se sateisena ja talvimyrskyjen riepoteltavana – fiilis olisi taatusti erilainen kuin kesähelteillä.
Oi olipas kyllä kaunis tuo kirjakauppa! Porto hurmasi myös minut vuosia taaksepäin, kun ystäväni oli vaihdossa tuolla ja totta kai häntä piti käydä moikkaamassa. Me käytiin myös tuollaisessa kellarissa, mutta näin jälkikäteen olisi ollut kiva päästä kunnolla jonnekin viinitilalle ja viiniköynnösten luokse.
Itselleni portviinikellarikierros oli pienoinen pettymys. Ihan kiva sinällään, ettei se kestänyt kauaa, mutta nähtävää oli loppujen lopuksi aika vähän. Ja kierroksen hinta, 27 euroa,tuntui aika kalliilta, olkoonkin että sisälsi 6 maistelulasillista. Viinialue viinitiloineen oli ihan toinen juttu – ja siitä enemmän myöhemmin. Mutta aivan ehdottomasti viinilaaksoon kannattaa tehdä Portosta ainakin päiväretki.
Itsellä Porto on ollut pitkään haaveissa ja harmittaa vietävästi, kun ei tullut käytyä aikoinaan siellä kun asui siellä tuttuja. Tässä postauksessa oli paljon tuttuja juttuja, joita olen ajatellut Portossa käydä katsomassa. Todella mukavan oloinen ja sopivan pituinen loma on teillä ollut – välittyi hyvin postauksesta!
No mutta hei, koskaan ei ole liian myöhäistä! Eli ei muuta kuin matkasuunnitelmia punomaan… Viisi päivää Portossa oli tosiaan oikein sopiva aika, joskin olisin kyllä viihtynyt pitempäänkin. Paljonhan jäi näkemättä, mutta toisaalta uskon, että näimme ihan riittävästi ja saimme kaupungista kattavan kuvan. Seuraavassa postauksessa esittelen Porton Atlantin puoleisen puolen, joka on aivan oma maailmansa ja kiva lisä perus-Portolle, ainakin jos on uimahaluja tai tarvetta köllöttää päivä hiekkarannalla.
Great ☀️
Lyhyesti virsi kaunis 🤣. Great indeed.
Ihana postaus, kiitos tästä! Olen muuttamassa ensi kuussa Portoon, enkä ole siellä koskaan käynyt, joten on kiva lueskella matkakertomuksia sieltä ☺️ Pitää pysyä kuulolla ensi postausta varten, sillä puolisoni tuleva työpaikka on Matosinhosissa, ja yritämme löytää majapaikkaa jostain sieltä päin.
No, jopas sattui! Olen ihan kateellinen, kun pääset Portoon ilmeisesti vähän pitemmäksi aikaa. Ainakin satunnaiselle matkailijalle kaupunki oli todella kiva ja yllätti monipuolisuudellaan. Myös fiilis, usein se kaikkein tärkein, oli kohdallaan = kemiat kohtasivat. Matosinhos puolestaan on ihan oma maailmansa, aivan kuin olisi siirtynyt toiseen kaupunkiin. Mutta siitä enemmän tosiaan tuonnempana, joten pysy kuulolla.
Olipa ihana hypätä Portoon, niin hyvin kaupunkia kuvailit. Olen aina tykännyt Portugalista ja viimekertainen reissu Lissaboniin vieläkin mielessä. Tää pitää ottaa seuraavaksi agendalle.
Suosittelen ehdottomasti! Porto on vähän kuin Lissabon pienoiskoossa, mutta sillä on kuitenkin omat piirteensä ja aivan omanlaisensa tunnelma. Ja mahtava viinilaakso vielä siinä vieressä. Tykkäisit taatusti!
Azulejosit täytyykin ehdottomasti nähdä! Kiinnostaa tuo portugalilainen arkkitehtuuri muutoinkin, kun olen siihen Goassa jo ehtinyt tutustua. Mainitsemasi 35e ateriasta ei ole paha hinta ollenkaan 🙂 Jonain päivänä pitää kyllä tuolla Portugalissa pistäytyä.
Portugalilainen rakennustaide kauniine kaakeleineen on kyllä todella upeaa! Ihastuin siihen Lissabonissa eikä Porto häviä yhtään tässä vertailussa. Etenkin Sao Benton asema on huikea. Eli ei muuta kuin sinne sitten seuraavalla reissulla! Hintatasokin on mukavan huokea, riippuen tietty, missä syö ja mitä tekee.
Kiitos seikkaperäisestä postauksessa. Hyvien kuvien määrä plussaa! Pitää laittaa Porto kohdelistaan!
Kiitos Juha! Näillä vinkein kohti Portoa siis jonain kauniina päivänä 😊.
Olipa monipuolinen ja mielenkiintoinen postaus! Kiitos!
Eipä kestä, kiva jo kelpasi. Ja tässähän oli vain pintaraapaisu Portosta – kaupunki tarjoaa paljon muutakin. Siksipä se onkin niin oivallinen lomakohde ja moneen makuun soveltuva.
Porto taitaa olla nykyisin aika suosittukin kohde, sillä se on esillä monen monessa jutussa. Itse poikkesimme siellä jokunen vuosi sitten vaan päiväseltään, mutta selvästikin kaupungissa ja sen ympäristössä olisi nähtävää ja koettavaa pitemmäksikin aikaa!
Aivan oikein, Pirkko, vähän liiankin suosittu, pelkään pahoin. Saa nähdä, mitä suosio sille tekee – meneekö piloille tai tuleeko uusi Dubrovnik. Sehän on aina massaturismin kääntöpuoli: paraskin paikka voi muuttua ihan toiseksi, jos matkailijoita on liikaa ja etenkin jos eivät kunnioita paikallisia. Onneksi tällaisesta ei ollut Portossa vielä merkkejä, vaan meihin turismoihin suhtauduttiin kaikkialla ystävällisesti.
Oi kun on kauniin ja houkuttelevan näköistä! Porto on niin ihanan oloinen kaupunki. En ole koskaan käynyt, mutta ensi vuonna olisi kyllä suunnitelmissa Portugalia lähteä vihdoin tutkimaan. Mielenkiintoinen tuo kirjakauppa, mietin nimittäin jo heti kuvan nähdessäni, että on kyllä todella Harry Pottermainen paikka.. Sitähän se sitten näköjään olikin, kun eteenpäin luin! 🙂 Täytyy pistää korvan taakse, kun pieni fani se minussakin asustaa.. En pidä sesonkimatkailusta hirveästi ihmismassojen ja turistihintojen vuoksi, joten täytynee miettiä ajankohdaksi jokin kiva hetki hieman isoimman sesongin ulkopuolella. Tai ainakin yrittää, taitaa Porto vetää nykyisin porukkaa aika intohimoisesti. 😉
Portugali on todella mahtava matkakohde, jolla on paljon tarjottavanaan: upeat Atlantin rannat, hienot maisemat ja kiinnostavat kaupungit. Paras aika vierailla Portossa ja Douron viinialueella lienee loka-marraskuu, jolloin turisteja on vähemmän ja viinilaaksossa on upea ruska. Tosin ilma on jo viileä, mutta jos se ei haittaa, niin ei muuta kuin menoksi. Voisin kuvitella, että myös maalis-toukokuussa on rauhallisempaa. Anyway, matkaan kannattaa ehdottomasti lähteä.
Ihana Lissabon koettu, mutta Porto vielä odottaa. Jotain kummaa lumoa tuossa kaupungissa täytyy olla, sillä en tiedä ketään, joka ei olisi siitä pitänyt. Ehdottomasti toivelistalle 🙂
Joo, en ole minäkään kuullut kenenkään suusta Portosta mitään negatiivista. Ja vaikea sitä olisi keksiäkään, ellei nyt ahdistu siitä, että kaupunki on täynnä muitakin matkailijoita. Mutta niinhän sesonkikautena kaikki muutkin Euroopan suosikkikaupungit. Ja jos lumouduit Lissabonista, lumoudut myös Portosta.
Me kävimme Portossa marraskuussa 2018, jolloin ei tosiaankaan ollut liian kuuma 😉 Ihana kaupunki kaatosateesta huolimatta.
Ruuhka ja suosio on totisinta totta. Portossa vierailee vuosittain 1,6 miljoonaa turistia, ja tämä tarkoittaa, että Portossa on enemmän turisteja paikallista asukasta kohden, kuin esim. Barcelonassa tai Prahassa (8 vierailijaa per paikallinen asukas).
Ohhoh, tai toisaalta mitäpä sitä ihmettelemään: itsestänikin tuntui, että olin välillä pahimmassa mahdollisessa turistiruuhkassa. Siinä mielessä talvikuukausina, kun väkeä on vähemmän, lienee paras aika vierailla Portossa. Olisi oikeastaan tosi kiinnostavaa nähdä se sateisena ja talvimyrskyjen riepoteltavana – fiilis olisi taatusti erilainen kuin kesähelteillä.
Oi olipas kyllä kaunis tuo kirjakauppa! Porto hurmasi myös minut vuosia taaksepäin, kun ystäväni oli vaihdossa tuolla ja totta kai häntä piti käydä moikkaamassa. Me käytiin myös tuollaisessa kellarissa, mutta näin jälkikäteen olisi ollut kiva päästä kunnolla jonnekin viinitilalle ja viiniköynnösten luokse.
Itselleni portviinikellarikierros oli pienoinen pettymys. Ihan kiva sinällään, ettei se kestänyt kauaa, mutta nähtävää oli loppujen lopuksi aika vähän. Ja kierroksen hinta, 27 euroa,tuntui aika kalliilta, olkoonkin että sisälsi 6 maistelulasillista. Viinialue viinitiloineen oli ihan toinen juttu – ja siitä enemmän myöhemmin. Mutta aivan ehdottomasti viinilaaksoon kannattaa tehdä Portosta ainakin päiväretki.
Itsellä Porto on ollut pitkään haaveissa ja harmittaa vietävästi, kun ei tullut käytyä aikoinaan siellä kun asui siellä tuttuja. Tässä postauksessa oli paljon tuttuja juttuja, joita olen ajatellut Portossa käydä katsomassa. Todella mukavan oloinen ja sopivan pituinen loma on teillä ollut – välittyi hyvin postauksesta!
No mutta hei, koskaan ei ole liian myöhäistä! Eli ei muuta kuin matkasuunnitelmia punomaan… Viisi päivää Portossa oli tosiaan oikein sopiva aika, joskin olisin kyllä viihtynyt pitempäänkin. Paljonhan jäi näkemättä, mutta toisaalta uskon, että näimme ihan riittävästi ja saimme kaupungista kattavan kuvan. Seuraavassa postauksessa esittelen Porton Atlantin puoleisen puolen, joka on aivan oma maailmansa ja kiva lisä perus-Portolle, ainakin jos on uimahaluja tai tarvetta köllöttää päivä hiekkarannalla.