Eihän koronatartunta yllätys ollut. Mutta tokihan kaksi punaista viivaa testitikussa otti pattiin. Etenkin kun kuumemittari näytti yli 38 astetta. Ja kaveri röhisi kuin vanha veturi. Mutta minkäs teet? Tauti (mikä hyvänsä, tästä on kokemusta, liikaakin) voi iskeä maailmalla ja sen kanssa on tultava toimeen. Joten tartuimme koronaa sarvista emmekä antaneet sen pilata lomaamme Ranskan Rivieralla.
Ihan alkuun varoituksen sana: emme toimineet kuin mallikansalaiset ja eristäytyneet majapaikkaamme seitsemäksi vuorokaudeksi, kuten Ranskan terveysviranomaiset suosittivat. Johan olisimme kuolleet siinä ajassa nälkään. Ruokakauppaan oli pakko päästä ja vähän muuallekin.
Teimme taatusti kyseenalaisia päätöksiä, mutta luotimme maalaisjärkeen. Kun pitäisimme suut ihmisten ilmoilla liikkuessamme supussa ja maskit naamalla, emme olisi varsinainen uhka kelleen. Välttäisimme väkijoukkoja, jos sellaisia tiellemme ilmaantuisi, ja tekisimme kaiken mahdollisen ulkoilmassa. Onneksi asuimme yksityismajoituksessa Villefranche-sur-Merissä – hotellissa tilanne olisi ollut aivan toinen.
Ta-daa, siinä se on: Etelä-Ranskan kotimme, keltainen talo palmun takana. Kadulla sopivasti kaksi tuolia, joilla koronakansalainen voi levähtää.
1 Avenue du Général de Gaulle
Sitten sisätiloihin, joissa ei ollut valittamista:
Ekassa kuvassa meitsin iso huone erittäin hyvällä pedillä. Tyynykin saa kiitosta ja se on paljon minulta. Nukuin liikenteen melusta huolimatta oikein hyvin (ekat yöt korvatulpat korvissa, sitten ääniin tottui enkä tarvinnut enää tulppia).
Tokassa fotossa kaverin huone, joka toimi samalla olkkarina. Hän nukkui vuodesohvalla, joka sekin kuulemma oli ihan kelpo sänky. Ei halunnut vaihtaa huoneita, vaikka viikon puolivälissä moista ehdotin.
Kolmannessa kuvassa näkymä parvekkeeltamme merelle. Ei huono sekään. Partsi kattoi koko asunnon.
Naamari naamassa paitsi omalla partsilla
Pari päivää meni kyllä koronaa potiessa. Mutta kunhan oireet lievittyivät, otimme jalat allemme ja lompsimme paikasta toiseen. Matkustimme myös bussissa, pääsääntöisesti tyhjän hop on, hop off -bussin yläkerrassa ulkoilmassa. Sillä pääsi kätevästi paikasta toiseen.
Ateriat nautimme kotona, niin tylsää kuin se olikin. Mutta hyvää silti, mikä on pääasia.
Yhtenä iltana vietimme kaverin synttäreitä. Meillä oli kukat ja kaikki – ja todennäköisesti paljon viihtyisämpää kuin Villefrance-sur-Merin puolityhjissä ravintoloissa. Matkailijoita kauniissa kylässämme oli korkeintaan kourallinen. Liekö kyse koronapandemian jälkimainingeista (my ass! Bienvenues chez nous!) vai pääsiäisen jälkeisestä viikosta, koska se vasta hiljainen oli? Tai että sääukko lupaili epävakaista ja koleaa keliä… Miten vain: väkeä oli hyvin vähän.
Lepoa ja upeita maisemia
Yllättävän vähän jäi koronan takia tekemättä tai näkemättä, koska kiinnostuksen kohteemme olivat alun perinkin ulkoilmavoittoisia. Eikä tauti pahentunut, vaikka olimme liikekannalla. Illalla kyllä väsytti ja painuimme pehkuihin aikaisin. Mutta tulipahan levättyä, kerrankin. Meillä on tapana nipistää siitä. Ehkä koronatartunta ei ollutkaan vain huono asia…
Toki koko viikon olisi voinut viettää kotikylässämmekin. Se tarjosi suloista silmänruokaa: pastellivärejä, komeaa arkkitehtuuria sekä melleviä merimaisemia. Omanlaisensa lintukoto, joka on katsastettu nopeasti, mutta johon ei kuitenkaan heti miten kyllästy. Ihan nappivalinta koronapakolaisille. Nizzaan 10 minuutin bussimatka.
Saa vapaasti paheksua
Kotiin palasimme suunnitellusti aikataulussa. Kukaan kanssamatkustajista ei tiennyt, että olimme sairastaneet koronan, emmekä oikeastaan olisi saaneet olla kyseisellä lennolla. Emme yskineet kertaakaan. Moni muu yski.
Toki tiesimme olevamme lainsuojattomia ja edesvastuuttomia. Vastuullinen matkailija olisi ilmoittautunut terveysviranomaisille ja jäänyt Ranskaan omalla tai kenties hyvässä tapauksessa vakuutusyhtiön kustannuksella ja palannut kotiin vasta myöhemmin. Me teimme tällaisen ratkaisun, jota saa vapaasti paheksua. Mitä itse olisit vastaavassa tilanteessa tehnyt?
Asenne ratkaisee
Koronasta huolimatta meillä oli kiva ja hyvä loma, josta myöhemmin enemmän. Se alkoi Pariisista (ennen koronaa) ja päättyi Villefranche-sur-Meriin, jossa oireet iskivät päälle ja teimme koronatestit.
Korona oli matkassamme vain sivujuoni, joka saattaa kohdata sinutkin (siis oikeasti, ei vain niitä muita). Suosittelen jo etukäteen miettimään, mites suu sitten pannaan. Näin…
vai näin?
Olisin varmaan itsekin toiminut samalla tavalla. Miten luulet, että hotellissa asuminen olisi mutkistanut tilannetta? Varmaan siivoojan tieltä olisi pitänyt lähteä vähäksi aikaa päivittäin pois, mutta olisiko koronan voinut muuten teidän oireilla pitää salassa?
Viime reissullani Espanjassa viereisessä hotellihuoneessa oli todellinen yskijä. Ihan varmasti koronan kourissa, mutta tuskin se kenellekään paljastui.
Kyllä hotellissa asuminen olisi ollut taudin kanssa hyvin hankalaa. Olisi pitänyt vältellä muitakin ihmisiä kuin siivoojaa, esim aamiaiselle ei olisi voinut mennä, vaan kaikki ruoka olisi pitänyt tilata huonepalvelusta oven taakse, eikä julkisissa tiloissa olisi uskaltanut liikkua muutenkaan. Toki olisimme voineet taudin salata, mutta kyllä tästä olisi ollut niin suuri riski tartuttaa muita, ettei moraali olisi moista sallinut. Omassa kämpässämme sen sijaan ei tarvinnut kantaa huolta muista ja asuintalon rappukäytävässä emme kertaakaan törmänneet naapureihin. Ja koska käytössämme oli keittiö, pystyimme valmistamaan ruuan itse – kauppareissut minimoimme ihan pakollisiin.
Vaikea tilannehan se olisi, jos omalle kohdalle sattuisi. Joku voisi ajatella, että se jo on jossain määrin vastuullista, että ylipäätään hakeutuu testiin. Kiva joka tapauksessa, että tartunta ei koko lomaanne pilannut.
Jep, vaikea tilanne, josta yritimme selvitä maalaisjärjellä muita ihmisiä vältellen siinä määrin kuin oli mahdollista. Siksi omat jalat veivät ja toivat pitkiäkin matkoja, ja jos oli pakko kipaista julkisissa sisätiloissa, kuten vessassa, pidimme huolta, ettemme törmänneet kehenkään. Palatessamme Suomeen olimme molemmat oireettomia ja viiden vuorokauden tartuttamisaikakin oli jo reilusti takana.
Tosin nythän “koronaa ei ole ja korona on ohi” -tavalla eläjiä on jo suurin osa suomalaisista ja varmaan muutenkin maailmalla. Tämän myötä voi ajatella, että ei sitä sitten ole ja voi elää koronassakin normaalisti. “Korona on ohi” -ajattelun myötä pitäisi poistua myös sitten kaikki siihen liittyvä kyttääminen.
Itselle korona on edelleen todellakin olemassa ja FFP2-maski käytössä lentokoneessa ja kohteissa.
Näinhän toki monet ajattelevat ja paluu normaaliinhan on meneillään ihan yhteiskunnallisestikin, kun rajoitukset ovat Suomessakin poistuneet. Ranskassa jäljellä oli vain maskipakko julkisissa liikennevälineissä. Valtaosa noudatti tätä, mutta eivät kaikki. Muuten pandemia ei maassa näkynyt eli juurikin ohi on -meininki.
Hyvä, että saitte nautittua matkasta noissa ihanissa maisemissa. Myös minun suoikkikohde; sekä Pariisi ja Ranskan Riviera. Sieltä löytyy kaikki mitä unelma matka pitää sisällään; ilmapiiri, maisemat, kauniit rakennukset, kansainvälisyys, ravintolat 😊
Samaa mieltä, Ranska on ihan loistava lomakohde. Pariisi on ihan oma lukunsa ja Riviera taas oma maailmansa, johon rakastuin jo interrail-aikoina. Ravintoloista ei siellä päästy tällä kertaa nauttimaan, mutta silmänruokaa oli tarjolla sitäkin enemmän.