Vietnam 1: Ho Chi Minh City, kulinaristin taivas ja painajainen

img_0863

Kun joitakin vuosia takaperin juuri näihin aikoihin tammikuussa lähdin Vietnamiin, ykkösetappina Ho Chi Minh City (joka myös Saigonina tunnetaan), en arvannut, että olin matkalla ruokataivaaseen. Kaikki vietnamilaiset ruokalajit tosin eivät sopineet minun heikoille hermoilleni. Tarjolla oli niin apinan aivoja, skorpioneja kuin hyytelöityjä merihevosia.

Pääasiassa Vietnamissa popsitaan riisiä ja nuudeleita. Etenkin nuudelikeitto on suosittua, ja sitä latkitaan jo aamusella, kuten muitakin lämpimiä ruokia. Riisi – joka symboloi elämää ja jota ei sen takia parane nimittää vain lisukkeeksi – tilataan erikseen. Sitä ei kanneta pöytään automaattisesti muun tilauksen mukana. Myös bambua, tofua, kiinankaalia, vesipinaattia ja mereneläviä syödään runsaasti.

img_0926

Leipää & viiniä

Vietnamilainen ruoka on tulista, mutta maut ovat hienostuneempia kuin Thaimaassa, ja monet ruokalajeista olivat minulle aivan uusia. Kahviloissa myydään myös ihanaa leipää, sillä patonkikulttuuri elää vahvana Ranskan siirtomaa-ajan jäljiltä. Niin ikään viinikulttuuri kukoistaa ja tämä on luksusta Aasian maissa. Viiniä saa sekä kaupoista että ravintoloista eikä se maksa viimeksi mainituissakaan maltaita.

Erikoisherkkuja, kuten yllä mainittuja apinan aivoja (jotka ovat etenkin kiinalaisten hifistelijöiden mieliruokaa), on tarjolla vain tietyistä ravitsemusliikkeistä. Tavallisten ravintoloiden ruokalistoilta näin eksoottisia ruokalajeja ei löydy, onneksi. Sama koskee ihmisen parasta ystävää eli koiraa (ajatuskin saa meikäläisen sydämen särkemään ja hyvä ettei itkemään); koiran liha on kallista ja sitä syödään vain sen valmistukseen vihkiytyneissä ruokapaikoissa.

Toki katukeittiöistäkin saa meikäläisittäin kaikenlaista ällöttävää: toukkia, matoja ja muuta mukavaa. Köyhässä maassa syötäväksi kelpaa melkein kaikki.

img_1062

img_1058

Mielettömästi mopoja

Toki Ho Chi Minh City tarjoaa muutakin kuin ruokaa. Kaunis Vietnamin suurin kaupunki ei ole, mutta mahtipontinen kiinalaiseen (=kommunistiseen) tapaan. Kaikki on suurta ja vielä suurempaa. Nähtävyyksiäkin olisi varmasti ollut, mutta me keskityimme katukuvan ja ihmisten tarkkailuun. Kaduilla riitti aamusta iltaan vilskettä ja vilinää, sillä asukkaita on kahdeksan miljoonaa.

Mopojen määrä löi meidät ällikällä ja teki katujen ylittämisestä taitolajin. Parhaimmillaan yhdellä mopolla ratsasti kokonainen perhe. Vanhemmilla oli asetusten mukaan kypärät, mutta pienokaisten päitä ei ollut suojattu, vaikka mainostaulut varoittelivat lasten pään halkeavan onnettomuustilanteessa kuin munan kuoren. Kypärälaki koski kuitenkin vain aikuisia (ainakin tuolloin), ja nämä näyttivät viis veisaavan lastensa turvallisuudesta. Meitä sen sijaan hirvitti, ja pelkäsimme koko ajan tulevamme mopo-invaasion yli ajamiksi.

img_0919

img_1060

Katuköökkejä ja mekkiväärennöksiä

Harrastimme myös shoppailua. Paras ostospaikka on Ben Thanhin markkinat, valtava basaari, jossa sopii asioida myös sateella, koska alue on katettu. Tästä johtuen markkinoilla on hirvittävän kuuma, myös sateella. Myynnissä on kenkiä, laukkuja, kelloja ja vaatteita – kaikki merkkiväärennöksiä tietysti. Lisäksi Ben Thanhista voi ostaa astioita: riisikippoja, syömäpuikkoja ja niin edelleen, kaikkea, mitä aasialainen ateria tarvitsee. Ja nämä aterimet ovat varsin tyylikkäitä. Vastaavia saa kalliilla hinnalla eurooppalaisista tavarataloista.

Ben Thanh on myös erinomainen ruokapaikka. Katuköökkiä ja hedelmäkojua toisensa perään. Lounasaikaan kaikki pallit ovat varattuja.

img_0862

img_0872

img_1063

Kaupungin parhaat kokit

Toinen kokemisen arvoinen ruokapaikka on Quan An Ngon (160 Pasteur St, Dist 1), joka tarjoaa kertakaikkisen ihanaa ruokaa hurmaavassa ympäristössä ulkoilmassa. Me maistelimme kaloja ja katkarapuja, joiden kera pöytään tuotiin suolakippo ja lime-hedelmä. Tarkoituksena oli, että limen mehu puristettiin suolan päälle, jonka jälkeen seoksesta sotkettiin mössöä, joka toimii dippikastikkeena. Tätä emme tienneet, mutta paikalliset näyttivät meille mallia.

Quan An Ngonilla on myös hauska tarina: ravintolan perustaja kasvatti mahaansa syömällä kaikissa kaupungin katukeittiöissä löytääkseen kaupungin parhaat kokit, jotka hän sitten palkkasi omiin leipiinsä.

img_0913

img_0908

img_0907

Kattojen yllä

Lisäksi kannattaa käydä Majestetic-hotellissa. Se on nimensä mukaisesti loistelias ja hieno, ja sen kattobaarissa on mukava levähtää kylmää Saigon-olutta särpien. Vaikka Ho Chi Minh City oli pilviverhon alla koko vierailumme ajan, ilma oli hiostavan kuuma, ja viilennystä, oluen tai uima-altaan muodossa, tarvittiin säännöllisin väliajoin.

Tämän enempää emme parissa päivässä ehtineet ja jaksaneet. Eikä olisi ollut väliksikään. Ho Chi Minh City tuli päällisin puolin nähdyksi, ja se riitti meille. Suunnistimme innolla lentokentälle ja hyppäsimme Phu Quokin saarelle vievään koneeseen. Tästä paratiisista lisää seuraavassa postauksessa.

img_0922

img_0924

http://www.vietnamonline.com/destination/ho-chi-minh-city.html

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.