Thank you for the music

IMG_0053

Kävelin sisään. Tanssin ulos. Tukholman Abba-museosta meinaan. Ja päässä soivat yhä – kaksi vuorokautta käynnin jälkeen – Abban hitit, etu- ja takaperin, suloisessa sekamelskassa. Jalkakin tapaa tanssiaskelia; käynti on tuntunut monin tavoin kepeämmältä museovisiitin jälkeen.

Kiitos, kära vän Johanna, että aloitit juhlavuotesi (pyöreitä vuosia huhtikuussa) Abba-museosta ja kutsuit minut mukaasi! Kokemus oli varsinainen memory lane, ja mikä parasta, Abban musiikkiin ei ainakaan minulla liity kuin hauskoja muistoja.

IMG_0107 IMG_0073 IMG_0064

Heja Sverige!

Pitkä ja antoisa suhteeni Agnetaan, Fridaan, Bennyyn ja Björniin alkoi vuonna 1974, jolloin Abba voitti Euroviisut Waterloo-biisillään. Vaikka olin tuolloin nuori ja varsin tietämätön, tajusin, että nyt oltiin kuultu jotakin uutta ja tavatonta.

Siitä eteenpäin toivoin aina joululahjaksi Abban uutta levyä. Toiveeni toteutui, ja Abbasta tuli minulle eräänlaista joulumusiikkia. Kun muut veisasivat hoosiannaa, minä sirkutin Mamma Mian, Voulez-Voun ja Gimme! Gimme! Gimmeen sanoja.

IMG_0108

Aika hyvin osaan yhä laulujen lyriikat ulkoa. Niin monta miljoonaa kertaa niitä on tullut vuosien saatossa loilotettua. Eikä tämä loilotus ole lopussa; kuuntelen vieläkin Abban levyjä ja lauleskelen niiden tahdissa. Olen vakaasti sitä mieltä, että Abba on parasta bilemusiikkia, mitä maa päällään kantaa, ja voitte olla varmat, että jos baarissa soitetaan Abbaa, meikäläisen menokenkä hakkaa lattiaa.

IMG_0085

We want more

Jorattua tuli myös museossa. Se tosin kuului käynnin luonteeseen. Abban biisit soivat joka huoneessa, ja koko museokierroksen saattoi taittaa tanssiaskelin. Stagellekin pääsi kipuamaan (we want more, we want more –huutokuoron säestämänä), yhdessä hologrammi-Abbojen kanssa. Tähän ei rohkeus minulla riittänyt (apua, muut tölläävät!), mutta onneksi pyörähdellä saattoi muissakin tiloissa, laulaen samalla.

IMG_0080

Laulutaitoaan pystyi testaamaan myös verhon takana mikrofonin ääressä, kuin levytysstudiossa ikään. Valitettavasti ääneen pääsi vain kerran, ja ensimmäinen yritys meni minulla pipariksi. En kehdannut laulaa täysillä, sillä pelkäsin verhon takana kulkevien ihmisten pelästyvän, joten tyydyin kuiskimaan mikille, että moneymoneymoney, must be funny…  Kokeilin myös miksaustaitojani ja sain huippupisteet, kun pistin Knowing Me, Knowing Youn rytmitykset uusiksi.

IMG_0069 IMG_0091 IMG_0086

Abba calling

Laulun ja tanssin ohessa tuli ihasteltua ja ihmeteltyä abbalaisten valokuvia ja videoita vuosien varrelta, LP-levyjen kansikokoelmaa, kultalevykavalkaadia sekä bändin esiintymisasuja. Toinen toistaan ihanampia – tai karmeampia, miten vain – virityksiä tolppakorkokenkineen.

Kovasti toivoin myös puhelimen soivan. En omani, vaan sellaisen seiskytluvun jäänteen, punaisen lankapuhelimen, joka nökötti pyöreällä pöydällä Ring Ring Ring -foton edessä. Olisin nostanut luurin välittömästi, sillä langoilla olisi ollut joku Abban jäsenistä. Tällaista onnea ei ollut kuitenkaan tarjolla, mutta eipä ole ollut kellään muullakaan. Toistaiseksi telefooni on pysynyt mykkänä.

IMG_0056 IMG_0070 IMG_0065

Lisäksi näytillä oli Arrival-levyn kannessa oleva helikopteri. Kaveri yritti änkeä sen sisään, mutta ei mahtunut, ja hyvä niin, koska jos olisi onnistunut kampeamaan luunsa kopterin sisuksiin, miten ihmeessä hänet olisi saanut revityksi sieltä ulos.

Elokuvateatterissa oli väljempää; siellä saattoi hengähtää hetken hissuksiin ja antaa valkokankaalla pyörivän bändin pitää huolta musisoinnista.

IMG_0063 IMG_0096 IMG_0088

30 sekkaa kuuluisuutta

Että mikäkö oli parasta? Ehkä se, kun sai tehdä musiikkivideon Abban kanssa. Aikaa oli vain 30 sekuntia (ihan liian vähän!), mutta hauskaltahan se näytti, kun oma ruho veivasi valkokankaalla omien idolien kanssa ja suu aukoi samaan tahtiin tai sinne päin Take A Chancea.

Hilpeä kokemus, jonka sai skannatuksi pääsylippuunsa, jossa olevalla tunnisteella videota voi katsella netissä. Elämyksen voi halutessaan jakaa myös sosiaalisessa mediassa (harkinnassa), mutta sitä en tiedä, miten onnistuisin liittämään videoklipin tähän. Pahoittelen siis, jos jäätte paitsi tästä ihanuudesta.

IMG_0089

Mistä se löytyy?

ABBA The Museum on pysyvä näyttely Tukholman Djurgårdenin Swedish Music Hall of Famessa Gröna Lundin huvipuiston kyljessä. Museon sijainti oli abbalaisten oma toivomus. He halusivat, että museoon pääsee keskustasta kätevästi bussilla, ratikalla tai kävellen.

 IMG_0050

Mitä maksaa?

Pääsylipun voi ostaa etukäteen netistä tai museon lipputiskiltä. Netistä ostettuna piljetti maksaa 195 SEK eli reilut 20 euroa. Paras aika saapastella paikalle on aamupäivä. Tuolloin väkeä on vähiten. Iltapäivästä paikka alkaa täyttyä ja ovelle muodostuu jonoa.

IMG_0052

Siivitä menoa lasillisella

Museon yhteydessä oleva Melody-ravintola on oiva paikka ottaa neuvoa antavat ennen tai jälkeen museokierroksen. Jos ottaa paukut ennen sisään menoa, tanssijalka vispaa rennommin ja lauluääni kulkee sujuvammin. Näin bilemeiningistä saa kenties vielä enemmän irti. Viihtyisässä ja tyylikkäässä Melodyssa voi myös syödä tai kahvitella.

IMG_0112

Tuliaisia

Museon jatkeena on tietysti kauppa, josta saa kaikkea mahdollista Abba-krääsää maan ja taivaan väliltä. Puodista voi ostaa esimerkiksi T-paitoja, huppareita, lippalakkeja, levyjä, kirjoja, kortteja, magneetteja ja koruja. Maksuvälineeksi kelpaa vain kortti. Käteistä ei huolita.

IMG_0114

Lue lisää Abba-museosta: www.abbathemuseum.com

4 thoughts on “Thank you for the music

    1. maarit Post author

      Virpi, just ni! Ja koska biisejä on niin paljon, laulettavaa riittää koko loppuelämäksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.