Maailman pisin matka Santorinille

Älkää tehkö näin, vaan lentäkää Finskin suorilla lennoilla. Tai jos lennätte jollain muulla yhtiöllä Ateenaan, jatkakaa matkaa lentäen. Olette joka tapauksessa perillä pikemmin kuin jos rytyytätte Santorinille Seajets -yhtiön laivalla. Ettekä luultavasti maksa yhtään enempää. Mutta jos haluatte seikkailla, ja olette valmiita tuhlaamaan matkantekoon tuntikausia, ottakaa ihmeessä meistä  kyseenalaista esimerkkiä.

Tästä olisi helppo syyttää kaveria. Hän ei ollut koskaan harrastanut Kreikassa island hoppingia. Hän halusi nauttia merimaisemista ja vilvoittavasta merituulosesta. Hän tahtoi pötkötellä laivan kannella tähtitaivaan alla aaltojen kuisketta kuunnellen.

Minä en tahtonut, vaan halusin lentää. Mutta olin joustavalla päällä. Voisihan tuo olla kivaakin, pitkästä aikaa. Ehkäpä paatit olisivat loistokkaampia kuin entisaikoina, jolloin Egeanmerta kynnettiin pahanhajuisissa purtiloissa kivikovalla kansipaikalla = laivan lattialla maaten. Aloin innostua, ääliö kun olen.

Eli ihan ikioma vikani, ei kenenkään muun. MINÄHÄN tiesin paremmin. Tai minun olisi pitänyt tietää. Minulla olisi pitänyt olla myös jonkinlainen muistikuva siitä, että Kreikan paatin eivät kulje aina aikataulussa. Mutta ei – aloin plarata laivayhtiöiden nettisuvuja. Enkä tyrmännyt ideaa silloinkaan, kun havaitsin, että laivojen lähtöajat eivät lyöneet yksiin Ateenan lentomme kanssa. Tekisi yhä mieli kuristaa itseni.

Tässä matkamme pala palalta:

1)Lento Helsingistä Ateenaan Norskilla. Lähtö ennen sianpieremää = klo 6.35. Oltiin siis aika väsyneitä jo valmiiksi. Perillä klo 10.15.

2)Bussilla 96X Ateenan lentokentältä Piraeuksen satamakaupunkiin hintaan 6 euroa. Kesto puolitoista tuntia. Perillä puolenpäivän pintaan.

Laivaliput piti noutaa Seajets -yhtiön konttorista, joka sijaitsee ihan bussi 96X.n reitin varrella, tai ne olisi voinut hakea satamassa olevasta lippukioskista E8-portin perimmäisestä nurkkauksesta.

Kohti Seajets – yhtiön parkkia. Pyöräillen olisimme jo perillä. Odotusaika tosin oli niin pitkä, että ehdimme syödä lounasta ja shoppailla sataman rättikaupoissa.

Laiva on lastattu kaltaisillamme älypäillä.

Vihdoin matkaan! Olimme vielä yhtä hymyä, myöhästymisestä huolimatta.

3)Laivalla Piraeuksesta Santorinille klo 16.45-00.00. Alun perin Superjet-nimisen Seajets -yhtiön paatin piti lähteä kolmen maissa ja saapua Santorinille yhdeksän tuntumassa. Edellisenä päivänä sain tekstiviestin, jossa kerrottiin, että lähtöaika olisikin klo 16.15 ja paatti nimeltään Paros Jets. Tämä otti lievästi pattiin, ja ilmoitin majapaikkaamme, josta olimme tilanneet pick upin Santorinin satamasta, että saapuisimme tuntia myöhemmin. Lähtöpäivänä lähtöaika muuttui vielä puolella tunnilla eteenpäin. Ei muuta kuin uutta sähköpostia hotellille. Meitä ei informoitu, mistä viivästys johtui – tai että tämä uusi laiva olisi paljon hitaampi kuin se, jolle olimme alunperin liput ostaneet. Tämä selvisi vasta matkalla, joka kesti SEITSEMÄN tuntia. Laivaan viiimein  astuessamme meille selvisi myös, että matkustajilla ei ollut pääsyä kannelle “turvallisuussyistä”. Joutuisimme kökkimään koko reissun sisätiloissa. Ja ne olivat ihan yhtä ankeat kuin aina ennenkin. Tämä lysti maksoi 69,70 €/naamari. (Ne halvat 30 euron kyydit lähtevät aamuseiskalta, mikä vaatii yöpymistä Piraeuksessa.)

Matkatavarat matkustivat omassa osastossaan. Minä juoksin joka satamassa katsomassa, ettei kukaan veisi meidän askejamme.

Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu… Telkkari tarjosi natsi-Saksan kauhutekoja. Paluumatkalla keskityttiin maailman tuhoisimpiin lento-onnettomuuksiin. Seajets kunnostautui tässäkin asiassa.

Ei aavistustakaan, missä saaressa ollaan, mutta joidenkin onnekkaiden matka päättyi tähän. Bye bye Seajets!

4)Hotellin taksipalvelulla Athinoksen satamasta Imeroviglin kylään hintaan 25 euroa. Melkein itkin onnesta, kun näin oman nimeni peräri oikein kirjoitettuna kyltissä kuljettajan kädessä. Eikä hän yhtään vihoitellut, vaikka saavuimme puolita öin kello yhdeksän sijasta. Matka hotellille taittui parissa kymmenessä minuutissa halki pilkkopimeän.

5)Paluumatka alkoi Imeroviglistä Athinokseen hotellin taksilla, jälleen 25 euroa.

Odottavan aika ei tällä kertaa ollut kovin pitkä.

Seajets -yhtiön Champion Jet 1 saapui satamaan suht ajallaan.

5)Seajets -yhtiön Champion Jet 1:llä Piraeukseen, lähtö 12.25 (suurin piirtein aikataulussa), saapuminen klo 17.25. Tämä paatti oli ihan eri luokkaa kuin Paros Jet. Pääsimme kannellekin, jossa istuksimme koko matkan tuulen tuivertaessa. Välillä melkein palelsi, mutta iho oli kärähtää siitä huolimatta. Pysähdyksiä oli vain kaksi, Naxoksella ja Mykonoksella, molemmat tuttuja saaria minulle. En voi väittää varsinaisesti nauttineeni tästäkään reissusta, mutta menomatkaan verrattuna se oli silkkaa luksusta. Hintaa paluumatkalla oli 58,80€/nuppi.

Hyvästi Santorini! Seajets kiidättää meitä jo kohti Ateenaa.

       En sjöman älskar havets våg. Tai sitten ei. Kaverilta meinasi karata mekko päältä. Meitsi oli varustautunut viisaammin.

6)Kävelymatka satamasta hotel Electraan, 10 min., löytyi helposti Google Mapsin avulla. Yöllä oli hintaa 52 euroa. Ankea, mutta siisti hotelli hyvällä paikalla.

Kruunasimme maailman pisimmän matkan Santorinille ja sieltä takaisin erinomaisella illallisella Porto Grillissä aivan sataman tuntumassa. Paikkaa kehuttiin kovasti Trip Advisorissa ja hyvästä syystä. Mekin suosittelemme. Oli edullinenkin.

7)Bussilla 96X Piraeuksesta Ateenan lentokentälle. Aamutuimaan (klo 7.30) matka taittui vajaassa tunnissa.

8)Lento Norskilla Ateenasta Helsinkiin, klo 10.55-14.25. Lennot mennen tullen Ateenaan syyskuussa päivästä riippuen noin 200-350 euroa. Aurinkomatkojen pakettimatka Santorinille olisi maksanut syyskuussa halvimmillaan noin 650 euroa. Me maksoimme laiva/bussi/taksikuljetuksista sekä Piraeuksen hotelliyöstä yhteensä 191,50 euroa per lärvi. Lisäksi maksoimme hotellista noin 450 euroa kumpikin. Virtasen laskuopin mukaan pakettimatka olisi tullut reippaasti halvemmaksi. Finnairin suorat lennot + sama hotelli sen sijaan olisivat todennäköisesti maksaneet saman verran kuin valitsemamme paketti. Mutta miten paljon nopeammin olisimme olleet perillä! Ja miten paljon mukavammin matka olisi taittunut!

Kerrottavaa tosin olisi huomattavasti vähemmän ja tarina tylsempi.

 

4 thoughts on “Maailman pisin matka Santorinille

  1. Annamari

    Hehe, tekevälle sattuu. Olen muuten monesti huomannut että pakettimatka on edullisin vaihtoehto. Ja tietysti vaivattomIn vaihtoehto. Hauska kuitenkin lukea kommelluksista 😀.

  2. maarit Post author

    Joo, olet ihan oikeassa. Pakettimatka on helppo ja parhaimmillaan myös aika halpa tapa matkustaa. Tämän reissun pointtina oli kuitenkin hotelli kalderanäkymällä, ja nämä vaihtoehdot olivat seuramatkoilla todella kalliita. Eli tuohon 650 euron pääsi Kamariin ja muihin rantakohteisiin. Näin ollen päädyimme omatoimimatkaan, mutta se olisi ehdottomasti kannattanut tehdä lentäen, joko suoraan Santorinille tai Ateenan kautta jatkolennon kera. Nuo Ateenan jatkolennotkaan eivät tosin natsanneet aamulentoomme aikataulullisesti, mutta olisimme joka tapauksessa olleet Santorinilla aiemmin kuin laivalla. Hinnallisesti homma olisi ollut hieman enemmän, mutta meillä paloi rahaa jonkin verran pitkän päivän aikana, joten summa summarum: same same. Mutta jälkiviisaus on turhaa, ja kommelluksista syntyvät hauskimmat muistot.

    1. maarit Post author

      Mahtavaa, tämä on todellinen ilouutinen! Lennot Norskilla Ateenaan olivat ehdottomasti matkantekomme sujuvin ja mukavin osuus. Kunpa olisimmekin päässeet perille asti…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.