Oi ihana Ahvenanmaa, vol 2

Ahvenanmaa on ihan parasta lähimatkailua, koska vaikka ollaan kotimaassa, fiilis on kuin ulkomailla. Ja kun tutustuu saariryhmään polkien, meloen ja patikoiden, puhutaan myös aktiivilomailusta parhaimmillaan. Bonuksena saa nautiskella hulppeista merimaisemista, taatusti toisenlaisesta vinkkelistä kuin auton ikkunan takaa.

Kaupallinen yhteistyö Visit Åland & Silja Line Suomi

Syyttäkää vain mielikuvituksen puutteesta, koska otsikoin tämän jutun Oi ihana Ahvenanmaa. Ihan sama otsikko koristaa edellistäkin Ahvenanmaan postausta, mutta sen paremmin sitä ei voi sanoa: Ahvenanmaa on IHANA – olen kertakaikkisen rakastunut siihen.

Siksipä ei lainkaan tuntunut vaikealta nousta kellon piristessä varttia yli neljä aamuyöstä. Pressibussi kohti Turkua lähti tuntia myöhemmin ja Silja Linen Galaxy starttasi matkaan kahtakymmentä yli kahdeksan. Aamiaisen jälkeen loikoilin hytissäni saaristonäkymistä nauttien. Perillä Maarianhaminassa oltiin puoli kahden pintaan. Varsin leppoisaa menoa.

Laivassa oli vain satakunta matkustajaa, joten turvaväleistä ei tarvinnut olla huolissaan. Tosin odottaessamme pääsyä Maarianhaminan satamaan yksi ilolientä liikaa nauttinut herrahenkilö yritti tulla iholle kiinni. Hän ei enää muistanut koko koronaa eikä luultavasti sitäkään, minne oli matkalla. Tällaiset kohtaamiset ovat toki mahdollisia (ei risteilyä ilman kännikalaa!), mutta paljon suurempi lähikontaktivaara on julkisissa kulkupeleissä sekä kauppakeskuksissa.

Älkää siis ihmiset peljätkö, vaan lähtekää rohkeasti risteilemään! Maisemanvaihdos tekee eetvarttia, etenkin näinä ankeina aikoina. Matkustushäpeä on itselleni tuntematon käsite ja kovasti toivoisin, ettei siitä kärsisi kukaan muukaan. Miksi ihmeessä, kun matkustaa vastuullisesti omasta ja toisten turvallisuudesta huolehtien?

Pyörä on paras

Koska aikaa oli naftisti ja tekemistä meille pressimatkalaisille runsaasti, hyppäsimme heti satamasta pyörän selkään. Tarjolla RoNo-Rent-vuokraamossa (ihan sataman vieressä) oli niin 28-vaihteisia hybridejä kuin 3-vaihteisia mummopyöriä. Minä valitsin mummon, koska olin ensi kertaa fillarin selässä sitten elokuun alun, jolloin vasen kyynärpääni murtui, kun kompastuin korkoihini äitini syntymäpäiväjuhlista palatessa. Säästyin leikkaukselta, mutta kuntoutusprosessi on ollut pitkä, ja uusi kaatuminen voisi saada sen alkamaan alusta. Siksi mummo, hidas ja helposti hallittava.

Hieman kyllä kadutti, sillä polkeminen oli paikka paikoin raskasta. Mummoa sai oikein kunnolla puskea päästäkseen ylämäissä eteenpäin. Mutta ihan sama, iloitsin joka metristä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja maisemat olivat niin kauniit, että olisi tehnyt mieli pysähtyä kuvaamaan koko ajan. Ahvenanmaa näytti meille parastaan.

En osaa tarkkaan sanoa, mitä reittiä ajoimme, mutta pyörimme aivan Maarianhaminan tuntumassa. Välillä kurvasimme soraisille kävelyteille, joissa ei oikeasti saisi filsulla ajella, mutta vastaan lokakuisena torstaipäivänä tuli vain pari hassua jalankulkijaa. Tuskin olimme harmiksi kenellekään.

Pois alta, mummo tulee!
Kanootin kapean vesille työnsin

Fillariretkemme päättyi Paddelbodenin melontaklubille, jossa pyörät vaihtuivat kanootteihin. Olin kovasti odottanut tätä hetkeä, sillä en harmikseni päässyt koko kesänä melomaan. Aina oli mukamas liian kiire tai muuta tekemistä, tai sitten kaveri väitti olevansa liian lihava mahtuakseen kanoottiin eikä yksinkään huvittanut lähteä vesille. Mutta parempi myöhään kuin milloinkaan!

Sää oli melomista ajatellen täydellinen: lähes tyyntä, kirkas taivas ja lämmintä kuin kesällä. Hihat kastuivat, mutta ei silläkään väliä. Sielu lepäsi ja mieli nautti. Eivätkä edes ensikertalaiset pudonneet veneestä, vaan lipuivat laineilla kuin vanhat tekijät. Kokemusta ei siis tässä lajissa tarvita, kun mukana on opas, jolta saa alkuperehdytyksen lisäksi menoa edistäviä vinkkejä, tai ainakin melontakokemusta omaava kaveri. Vesiltä käsin Ahvenanmaa näyttäytyy ihan uudessa perspektiivissä.

Kanootin voi vuokrata tunniksi tai kahdeksi tai vaikka koko päiväksi. Lisätietoa ja hinnat löydät täältä.

Ruuhka ahvenanmaalaisittain.
Lepoa ja vatsan täytettä

Palautuminen on osa aktiivilomaa ja meillä se alkoi Park Alandia -hotellin saunaosastolta. Pulahdimme uima-altaaseen, rentouduimme löylyissä ja virkistimme itseämme kylmällä oluttuopilla. Sitten ryntäsimme vaatteiden vaihtoon omiin huoneisiimme, minkä jälkeen kävelimme illalliselle juuri avattuun Compagniet-ravintolaan hotelli Arkipelagiin.

Todella tyylikäs ja viehättävä paikka! Sisustukseltaan etninen ja eksoottinen (Ahvenanmaa kohtaa Intian), mutta menultaan aika lailla muuta. Tosin en kyllä nähnyt ruokalistaa enkä edes tarkkaan tiennyt, mitä söin, mutta oli mitä oli, niin taivaallisen hyvää joka tapauksessa. Sen verran sain nyhdetyksi tietoa tarjoilijalta, että alkuruoka oli hummeria ja pääruoka ahventa. Odotimme koko ajan, että joku olisi tullut kertomaan tarjoiluista tarkemmin, mutta näin ei koskaan tapahtunut.

Mutta maistuihan se näinkin. Ja siltä pohjalta voin suositella ravintolaa. Menisin itsekin uudestaan, ihan vain nähdäkseni, mitä muuta on tarjolla.

Jalkaa jalan eteen

Perjantaiaamu valkeni harmaana ja matkalla (autossa tällä kertaa) kohti Pohjois-Ahvenanmaata ja Getavuorta alkoi sataa tihuuttaa. Harmin paikka, koska luvassa oli jalkapatikkaa. Toisaalta aina ei voi paistaa ja sää on pukeutumiskysymys.

Paikan päällä harmitus haihtui, sillä Ahvenanmaa on sateessakin upea. Tai ainakin näkymät vuorelta merelle hivelivät harmainakin silmää. Ja vielä upeammiksi ne muuttuivat, kun lähdimme taivaltamaan Getavuoren kalliopolkuja pitkin. Tuulenpieksämiä käkkärämäntyjä, jäkälää ja kanervikkoa, graniitinpunaisia jyrkänteitä ja luolastoja. Sekä käsittämättömän hieno kivipuutarha!

Puutarha on ihmiskäden muovaama ja pitää sisällään satoja kivimuodostelmia. Kyse on ympäristötaiteesta, jota kutsutaan kivien tasapainotukseksi. Enpä ollut moista termiä ennen kuullut, mutta nyt tuli tutuksi tämäkin. Todella erikoista maisemaa – sopisi hyvin jonkun elokuvan näyttämöksi, vai mitä mieltä olette?

Getavuorella kiemurtaa haastavaksi luokiteltu frisbeegolf-rata. Siellä voi harrastaa myös bouldering-kiipeilyä.

Valkoiset nuolet ohjaavat kulkijoita eteenpäin.
Ta-daa! Siinä teille tasapainotusta.

Ja luonnon amfiteatteri.
Välillä olisi voinut kuvitella olevansa Lapissa.

Viis sateesta, kun sai taivaltaa tällaisissa maisemissa.

Tack & adjö

Kotiinlähdön hetki koitti aivan liian aikaisin, sillä olisin viihtynyt Ahvenanmaalla pitempäänkin. Mutta parissa päivässäkin ehti yllättävän paljon, kun tahti oli tiivis eikä liikoja lepäilty. Se on kuitenkin vissi, että yritän palata mahdollisimman pikaisesti.

Tiedoksi niille, joita Ahvenanmaa houkuttaa, että Turusta sinne pääsee risteillen ympäri vuoden. Jos asut toisaalla ja aikainen ylösnous hirvittää, aloita lomailu yhdellä hotelliyöllä Turussa. Sirkein silmin saat merimatkasta kaiken irti.

Mutta huomio helsinkiläiset: Silja Line tekee Ahvenanmaalle Helsingistä starttaavan itsenäisyysviikonloppuristeilyn 4.-6.12. Yöpymiset ovat laivalla ja Maarianhaminassa on päivä aikaa. Tuolloin vetonaulana on Ahvenanmaan joulumarkkinat. Kiinnostaisivat itseänikin…

Lisätietoa erikoisristeilystä löydät täältä. Visit Åland -sivusto puolestaan löytyy täältä.

Tältä erää kiitos ja näkemiin!

16 thoughts on “Oi ihana Ahvenanmaa, vol 2

    1. maarit Post author

      Jes, oli todella onnistunut ja antoisa reissu! Eikä tosiaan sadekaan haitannut, mutta täytyy sanoa, että onneksi satoi perjantaina eikä torstaina, jolloin olimme melomassa. Voi olla, että koko homma olisi jäänyt silloin väliin ja se olisi ollut karvas pettymys. Eli onnea oli matkassa mukana säiden suhteen.

  1. Terhi

    Varsin kattava kahden päivän kierros. Geta-vuori on kyllä upea, siellä kävin viimeksi kesäkuussa. Ja tuo teidän hummeriaterianne saa veden herahtamaan kielelle!

    1. maarit Post author

      Aivan, Getavuori teki vaikutuksen, ihan kuin olisi jonkin elokuvan kulisseissa kulkenut. Tämä oli kolmas kertani Ahvenanmaalla ja jokainen reissu on tarjonnut ihan omanlaistansa maisemaa.

  2. Annemaria/Samppanjaa muovimukista

    Kiva palata näiden kuvien kautta takaisin Ahvenanmaan tunnelmiin. Oli tosi kiva matka, jonka aikana sai kivan kuvan Ahvenanmaan monipuolisuudesta. Katselin itse kaihoisasti bussin ikkunasta ohi vilahtavia lampaita ja omenatarhoja. Pyöräilyn ihanuus on, että pääsee kokemaan täydemmin ympäristöä.

    1. maarit Post author

      Aivan, todella onnistunut ja ihana irtiotto! Suosittelen pyörää kulkuvälineeksi seuraavalla kerralla – voi tosiaan pysähtyä missä haluaa. Ja samalla tulee kivalla tavalla kuntoiltua.

  3. Katja

    Seurasinkin IGsta tätä pressimatkaa ja ihanalta näytti! Viimeksi käynyt Ahvenanmaalla kesällä 2017 ja mielellään sitä kyllä menisi takaisin!

    1. maarit Post author

      Suosittelen! Olen tässä tuuminut, että jos koronarajoituksista ei ole päästy vielä ensi kesänäkään eroon, Ahvenanmaa on mun seuraava lomakohde. TOIVOTTAVASTI asiat on silloin kuitenkin jo toisin ja maailmakin ainakin jossain määrin avoin matkailulle. Silti Ahvenanmaa on ja pysyy matkalistalla.

    1. maarit Post author

      Joo, useinhan se on just niin, että lähikohteet jäävät käymättä, kun on niin kova hinku kauas pois. Itse olen ollut aina hyvin laiska kotimaan matkaaja, eikä tämä koronavuosi ole tuonut siihen muutosta. Mutta Ahvenanmaa on eri asia: ihan kuin olisi ulkomailla! Tosin Turun saaristokin kiinnostelis kyllä – oispa auto ja vene, niin pääsis tässä haaveessa näppärämmin eteenpäin.

    1. maarit Post author

      Itsellänikin ekan ja toisen Ahvenanmaan visiitin väliin jäi yli 20 vuotta. Mutta nyt olen parantanut tapani ja käynyt siellä kahdesti kahden vuoden aikana. Ja toivottavasti ensi kesänä taas uudestaan 😊.

    1. maarit Post author

      Säällä on kyllä suuri merkitys matkaillessa: ihaninkin kohde näyttää sateessa paljon tylsemmältä ja tylsäkin kohde auringossa kiinnostavammalta. Ja tietysti moni asia jää huonolla kelillä tekemättä – tuskin mekään olisimme fillaroineet ja meloneet, jos olis satanut taivaan täydeltä. Ja silloin mielikuva Ahvenanmaasta vois olla huomattavasti harmaampi. Onneksi oli onnea matkassa, ja jos nyt piti tihkuttaa, niin Getalla tihku ei tosiaankaan menoa haitannut.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.