Miksi Granada?

No tietysti mahdottoman komeiden amigojen (kts. kuva) takia – vai mitä oikein luulitte? Ja siksi, että yksi ihminen espanjankurssilla väitti, että siellä on maailmankaikkeuden hienoin hammam. Pitihän se lähteä testaamaan. Toki Granada tarjosi myös paljon muuta, kuten kohta tulette huomaamaan.

Ennen kuin hypätään kaupungin sokkeloisille kaduille kerrottakoon, että Granada oli meille entuudestaan Alhambran ja El Corte Inglesin verran tuttu, eli (haha!) ei siis tuttu ollenkaan. Tästä päivän pikavisiitistä oli myös kulunut jo monta monituista vuotta, joten Alhambran ihanuuskin oli ehtinyt haalistua muistoissa.

Sen sijaan muistan oikein hyvin, miten pahaa ruokaa söimme El Corte Inglesin ravintolakerroksessa. Päädyimme sinne, koska retkibussi pysäköi tavaratalon eteen, ja opas vakuutti, että parempaa lounaspaikkaa sai hakea. Sittemmin selvisi, että hän sai itse syödä siellä ilmaiseksi, jos onnistui saamaan sinne tietyn määrän turisteja. Me tolvanat seurasimme häntä kuin lampaat, ja koska kelvottoman ruuan saapumista pöytään piti odottaa äärettömän kauan, Granada itsessään jäi näkemättä. Ehdimme lounaan jälkeen luoda hätäisen silmäyksen vain lähikaduille.

Nyt tilanne viimein korjaantuisi. Pääsisimme seikkailemaan Albaicinin maurikaupunginosan valkoisille kujille, aistimaan Andalusian sykkivää sydäntä ja kuulemaan flamencon kiihkeitä rytmejä. Olé!

Lähdimme matkaan suurin odotuksin. Seuraavassa selviää, missä määrin ne toteutuivat.

Ihastuttava Albaicin

Albaicinissa kulkuamme suojeli hänen taivaallinen pyhyytensä äiti Aurora. ja hyvä niin, koska sade teki mukulakivikaduista liukkaita, ja matkailija oli koko ajan vaarassa tuiskahtaa turvalleen. Hyvät kengät, joissa on hyvä pito, ovat hyvälläkin kelillä ihan must.
Darrojoen varressa on ainaista ruuhkaa, kun paikalliset sekä turistit ramppaavat kohti keskustaa tai sieltä Albaiciniin.
Hop on, hop off -city tour -junan tullessa on pakko likistyä vasten seinää, jotta menopeli mahtuu kulkemaan. Kertonee jotakin siitä, miten kapoisia Albaicinin kadut ovat. Kierros junalla maksaa 8 €/1 päivä ja 12 €/2 päivää. Lipun voi ostaa esimerkiksi Plaza Nuevalta. Huippusesongin aikaan kannattaa varautua pitkiin jonoihin ja siihen, että junassa istutaan lintta lintassa.
Vanhat rakennukset pursuavat hurmaavia yksityiskohtia.
Tadaa! Albaicinin kujilla on monia näköalapaikkoja, joista käsin voi ihastella vastapäisellä kukkulalla kohoavaa Alhambran linnaa. Nousu äkkijyrkkiä teitä pitkin tuntuu seuraavana päivänä pohkeissa, mutta on tuskan väärti.
Mirador de San Cristobalilta voi pällistellä Granadaa edestä ja takaa. Paikalle pääsee paitsi jalkavoimalla, myös city tour -junalla.
Darrojoen toiselta puolelta puolestaan aukeavat hienoimmat näkymät Albaiciniin.

Satumainen Alhambra

Näiden muurien tältä puolelta alkaa nousu, erittäin jyrkkä, kohti Alhambran palatsia. Jos mielit päästä palatsiin sisälle, osta lippu netistä NYT. Saatat saada piljetin ensi syksylle. Me olimme auttamattomasti myöhässä: yritimme ostaa lippuja maaliskuussa huhtikuulle, mutta tarjolla oli pelkkää ei oota. Vasta juhannuksen jälkeen olisi saanut tiketin.

Emme antaneet periksi, vaan kyselimme lippuja vielä matkatoimistoista paikan päältä. Ei onnistunut. Lipun olisi voinut ostaa myös La Caixa -pankin automaateista, JOS niitä olisi ollut jäljellä. Ei ollut. Jouduimme siis tyytymään ulkokierrokseen. Mutta ei huono vaihtoehto tämäkään. Sitä paitsi ilmainen.
Maurilaisaikaisen Nasridien dynastian kuninkaiden palatsi Alhambra rakennettiin 1300-luvulla. Nimensä se on saanut ulkomuureissa käytetyistä punaruskeista tiileistä.
Täällä ollaan, toistamiseen. Hieman harmitti, että linnan satumaisen kauniit sisätilat jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta ehkä Alhambra on once in the lifetime -kohteita… Yksi kerta riittää häikäisemään loppueloksi.
Tässä lavastettu pilkahdus (alueella olevassa matkamuistomyymälässä) siitä, miltä palatsin sisuksissa näytti aikoinaan.

Historiallinen keskusta

Granadan jättimäinen katedraali hallitsee majesteettisena kaupungin ydintä. Huomaatteko muuten kuvassa jotain erityistä? Jepjep – sininen taivas! Saimme satunnaisesti auringonpaistetta, max puoli tuntia kerrallaan.
Kaveri otti ilon irti auringosta. Kengät pois, mutta sukat tiukasti jalassa.
Pääsiäispyhinä kadut huusivat tyhjyyttään, paitsi kulkueiden alla. Kaupat olivat tiukasti kiinni – tai näin me luulimme. Pääsiäisen mentyä meille selvisi, ettei kauppoja itse asiassa juuri ole. Granada on shoppailijalle suoranainen kauhistus. Toki turistikrääsää kaupataan joka puolella, mutta missä ovat espanjalaiset muotiputiikit? Keskustan ulkopuolella ostoskeskuksissa, pitkän matkan päässä.

Myös ruokakauppoja oli vaikea löytää. Pääkadulla Gran Vialla palveli ainoastaan Carrefour Express, jonka valikoimat olivat varsin vaatimattomat. Plaza Nuevan liepeiltä löytyi myös jokunen kiinalaisten ylläpitämä minimarketti, joissa valikoima niin ikään oli kehno. Parempaa saadakseen olisi pitänyt lantustaa El Corte Inglesiin asti (jibii – paluu maailman parhaaseen lounasravintolaan!), jossa on erinomainen ruokaosasto. Tai ainakin muissa Espanjan kaupungeissa tähän on voinut aina luottaa, tiedä sitten Granadasta. Tavaratalon lähistöllä on myös supermarket Mercadona, mutta matka Albaicinista on tasan yhtä pitkä.
Sitten yllättävää hyvitystä siitä, että Alhambran sisukset jäivät näkemättä. Madrazan palatsi ihan Catedralin kupeessa tarjosi hurmaavan aikamatkan maurilaiseen menneisyyteen. Visiitin hinta ruhtinaalliset 2 euroa.
Hymyä! Vähän väsyttää, mutta mieli on hyvä, kun silmä on saanut levätä kaikessa kauniissa.

Idän ihmeet

Granada tarjoaa matkustavaiselle myös pienen palan Marokkoa, Albaicinista Gran Via kohti viettävällä Calderia Nueva -kadulla sekä katedraalin kupeessa olevalla entisellä silkkitorilla. Nykyisin tori on yhtä basaaria, väriloistoa ja matkamuistoja.
Tässä teille jääkaappimagneetteja à la Granada. Täytyy tunnustaa: ostin yhden. Ovat niin nättejä.
Saisiko olla suitsukkeita?
Entä idän ihmeellisiä mausteita?
Tai pössäys vesipiipusta?
Meitsiin tämä Marokko-meininki ei tehnyt vaikutusta, mutta monet ovat kokeneet tipahtaneensa suoraan tuhannen ja yhden satuun. Ehkäpä oma kielteisyyteni johtuu siitä, että olen käynyt oikeassa Marokossa. Ja muuallakin idässä. En nyt vain jaksanut syttyä kaiken maailman tingeltangelille. Mutta olihan basaareissa kaunista. Tuhat ja yksi yötä on kuitenkin jossain toisaalla.

Flamencon kuumat rytmit

Granada on flamencon synnyinsija tai ainakin yksi niistä. Ja tästä syystä sitä piti tietysti päästä näkemään ja kuulemaan, etenkin, kun tykkään kuunnella sitä ihan kotisohvallakin.
Le Chien Andalou Albaicinissa oli nappivalinta. Pieni, hämyinen paikka, kitaran kaihoa ja korkojen kopinaa ilman sen kummempaa rekvisiittaa. Aitoa ja erinomaista. Liput 12 euroa per naamari.
Amigos!
Sitten on vuorossa aivan toisenlainen tablaos Cueva de la Rociossa Sacramonten luola-alueella. Syntetisaattoriflamencoa usean tanssijan voimalla. 23 euroa sisältäen yhden drinkin, jonka ehtii hädin tuskin lyhyen shown aikana kulauttaa kurkkuunsa.
Ja nyt päästään viimein asiaan: tanssilattialla niceMatkaaja itse.

Summa summarum: esitys oli pettymys. Ja melkein kuvittelisin, että muut Sacramonten luolaravintolat tarjoavat ihan samaa. Turistinäytöksiä liukuhihnalta. En suosittele.

Huikea Hammam

Lopuksi tärkein eli Hamman al Andalus, jonka vuoksi Granadaan lähdimme. 90 minuutin kylpysessio maksoi 40 euroa sisältäen lillumista neljässä altaassa sekä hyörysaunan. Ihana, upea ja fantastisen rentouttava kokemus satumaisen kauniissa ympäristössä. Lisähinnalla olisi saanut hieronnan tai vaikka kaksi.
Odotustilat näyttivät tältä. Piljetti on ostettava ennakkoon netistä: http://granada.hammamalandalus.com
Mukaan matkaan tarvitaan vain uimapuku. Kaiken muun saa paikan päältä. Kuvaaminen kylpytiloissa ei ole sallittua, joten tässä kaikki, mitä voin teille suoda. Menkää ja kokekaa itse. Eikä täydy edes mennä Granadaan, vaan voi mennä Malagaan, Cordobaan tai Madridiin. Samainen kylpylä löytyy myös sieltä. Ja arvatkaa mitä – Madridin hammam olikin meille tuttu muutaman vuoden takaa. Tajusimme sen vasta nyt. Mutta se ei tehnyt tästä vierailusta yhtään vähemmän ainutlaatuista ja ihanaa.

Miten menimme?

Bussilla Malagasta, jossa vietimme yhden yön lentokenttähotellissa myöhäisen saapumisajan vuoksi. Meno-paluu 32 euroa, ajomatka vajaa 2 tuntia. Lippu kannattaa ostaa etukäteen netin kautta. Huom! Granadan bussiasema on kaukana keskustasta, mutta sinne pääsee kätevästi aseman edestä paikallisbussilla körötellen (1,40 €) tai taksilla (reilut 10 €).

Missä asuimme?

Apartamentos Santa Anassa Albaicinin sydämessä, 336 euroa viideltä yöltä pääsiäisviikolla. Halpaa, mutta…
…loukkaavan ruma sisustus. Oikein silmiä kirvelsivät nämä kauheat mööpelit, värit ja kuosit.
Patja oli niin kova, että olisi voinut luulla kiveksi. Ja äänieristys neljäkerroksisessa talossa heikko. Wifi toimi, kun toimi. Jääkaappi oli hyvä, mutta astioita minimaalisesti. Vessalle pisteet: iso ja tilava, mutta suihku ruikki vettä vain joten kuten.

Kämpällä oli kuitenkin puolensa…
…nimittäin kattoterassi ja näköala. Yksi parhaista ikinä. Lisäksi hyvä sijainti.

Halvalla voi siis saada ripauksen luksusta. Toisaalta oli kestettävä loukkaavaa rumuutta ja vastapäisessä asunnossa ollutta venäläisseuruetta, joka harjoitteli yötä päivää pohjakerroksen patiolla häätansseja valkoisiinsa hunnuttautunut morsian edellä. Mutta terassi oli meidän – sinne ei kukaan muu sadesäällä kivunnut.

Täyttikö Granada odotukset?

Siinä mielessä kyllä, että meillä oli todella hauska reissu. Näimme ja koimme lähes kaiken, mitä halusimme nähdä. Neljä kokonaista päivää ja puolikkaat matkapäivät päälle riittivät hyvin. Eikä huono sää latistanut tunnelmaa.

Granadasta jäi kuitenkin hieman ristiriitainen kuva. Toisaalla = historiallisilla alueilla oli kuvankaunista ja toisaalla = heti niiden ulkopuolella oltiin 70-luvun vuokrakasarmiviidakossa. Kauppojen puute hämmensi. Alhambran liput olisi pitänyt varata puoli vuotta etukäteen. Ja ravintolat – ne olivat ihan omanlaisensa elämys. Siksipä niistä onkin luvassa oma – varsin herkullinen – lukunsa hieman myöhemmin.

Kreisi Granada, nimesi yksi toinen bloggaaja osuvasti oman juttunsa. Juuri niin: kiehtova, mutta samalla kummallinen Granada. Espanjan kaunein kaupunki on yhä mielestäni Sevilla. Siellä on myös vielä ihanampi hammam (!) sekä kaikkien aikojen parasta flamencoa. Siihen liittyy myös vakavan sairauden jälkeinen tunneside, joka tekee siitä erityisen kaikkien maailman kaupunkien joukossa. Tarinaa Sevillasta löydät täältä.

Mikä on sinun suosikkisi Espanjan kaupungeista? Ja miksi? Olisi kiva kuulla.

16 thoughts on “Miksi Granada?

  1. Espanjaan

    Kiva nähdä, että ilmeisesti viihdyitte Granadassa. Ainakin löysitte kivoja kohteita ja tekemistä. Näyttää mukavalta tuo teidän tapanne matkustaa. Hassua, että vaikka me vietimme siellä kaksi viikkoa, meiltä jäi jopa flamenco kokematta. Toisaalta ehkä siksi, ettei se ollut myöskään ensisijainen kiinnostuksen kohde meille. Me saimme muuten aikanaan paikallisilta ystäviltämme vinkin Alhambran sisäänpääsystä, että siellä olisi aina pieni määrä lippuja kello kahdeksalta aamulla. Menimme sinne, olimme ensimmäisten joukossa jonossa ja saimme liput siitä portilta. Toimiikohan tuo vielä? Vuosi oli 2015. Kyllä minulle edelleen Granada on yksi suosikki. Jos pitäisi nimetä toinen, niin ehkä Valencia tai Cordoba. Ja olen kyllä kiertänyt todella monia kaupunkeja. Kiva, että sinulta on vielä luvassa lisää. Sitä odotellen.

    1. maarit Post author

      Voipi olla, että tuo aamukahdeksalta ylijääneet liput jakoon toimii yhä, kuulin siitä toisaaltakin, mutta emme jaksaneet niin aikaisin nousta ja lähteä kokeilemaan onneamme. Joku myös kertoi,että seuraavan päivän ylijäämäliput tulisivat nettiin myyntiin aina edellisenä yönä. Eli sitäkin kautta voisi löytyä. Niin tai näin, onneksi Alhambra oli jo kertaalleen nähty, ja ulkokierroskin tarjosi runsaasti kaunista katseltavaa. Valencia sekä Cordoba houkuttaisivat molemmat itseänikin. Kummassakin olen käynyt, mutta vain päiväretkellä, ja kumpikin jäi mieleen kiinnostavana kaupunkina. Saas nähdä minne seuraavaksi Espanjan maaperällä.

  2. Terhi

    Granada on ihan oikeasti hieno kaupunki, yksi Espanjan parhaista. Mekin olimme tuolla hammamissa ja harmitti ettei siellä saanut kuvata. Isossa altaassa oli niin hienot lamput ja koristelut. Hierontakin otettiin, no toki. Liput ostimme paikanpäältä edellisena päivänä. Ainoa miinus oli, että aika jonka sai viettää kylpylässä oli rajoitettu ja meille tultiin saunaan ilmoittamaan, että aika oli lopussa (kelloahan ei ollut mukana).

    1. maarit Post author

      Kiitos, Terhi, kommentista! Kyllä minustakin Granada on hieno kaupunki, joskin myös vähän kummallinen, syistä, jotka käyvät jutustakin ilmi. Hammam oli yksi reissun ehdottomista kohokohdista. Harvoin sitä saa uiskennella yhtä hulppeissa altaissa huikean kauniiden kattojen alla! Meille tuo 90 aika riitti ihan hyvin emmekä panneet pahaksemme, kun henkilökunta tuli ilmoittamaan, että se oli lopussa. Tiesimme etukäteen, että näin kävisi, koska kelloja ei ollut näkyvissä. Hieronnan jätimme väliin juuri siitä syystä, että saisimme kylpeä kaikessa rauhassa, koko rahan edestä.

  3. Martina

    Minäkin olen lähtenyt reissuun kylvyn takia, nimittäin Puolaan kylpemään oluessa. Se oli oikein onnistunut kokemus ja ehdottomasti hyvä syy lähteä reissuun.Voisin lähteä kylvyn takia Granadaankin.

    En päässyt yli alussa kertomastasi oppaan käytöksestä. Miksi ihmeessä hän haluaa syödä pahaa ruokaa, vaikka saakin sen ilmaiseksi? En ymmärrä.

    1. maarit Post author

      Olutkylpy Puolassa kuulostaa riemulliselta! Minäkin tahdon… Tuosta oppaan käytöksestä en tiedä – ehkä El Corte Inglesin ruoka oli hänestä hyvää. Olen kyllä muuallakin maailmassa törmännyt siihen, että oppaat vievät matkustavaisia paikkoihin, joiden kanssa heillä on diili eli hyötyvät käynneistä jollain tapaa itse. Jotkut paikat on ollut kiva kokea ja jotkut taas olisi voinut jättää väliin = turhaa ajan tuhlausta.

  4. Mari

    Aivan ihana matkapostaus. Samalla houkutteleva, mutta realistinen. Tuo on niin ärsyttävää nykyään, että kaikkiiin “must-kohteisiin” pitäisi hankkia liput tiettyyn aikaslotiin jo kuukausia ennen. Ymmärrettävää, mutta niin tylsää!

    1. maarit Post author

      Kiitos, Mari! Olen samaa mieltä tuosta lippujen hankinnasta ennakkoon – todella ärsyttävää, etenkin sellaisille matkailijoille, jotka eivät tee matkasuunnitelmia vuotta aiemmin, vaan ryntäävät reissuun hetken mielijohteesta, tai alkavat suunnitella matkaa vasta paria kuukautta ennen h-hetkeä. Silloin on supernähtävyyksien kannalta aivan liian myöhäistä, ja tämä voi olla suuri pettymys. Toisaalta paikasta kuin paikasta saa paljon irti ilman niitäkin ja voi löytää parempaakin tilalle. Mutta täytyy myöntää, että jos en olisi ollut Alhambrassa aiemmin, olisin kyllä ollut kovin harmissani.

  5. Tiina Johanna / Kookospalmun alla

    Tartun kyllä aina Espanjaa koskeviin postauksiin kuin pupu porkkanaan, maa on niin ihania kohteita ja upeaa monipuolista kulttuuria täynnä. Vaikka yli puoli vuotta ehdin maassa asua, niin vain pintaraapaisun verran ehdin reissata. Koko eteläinen puolisko uupuu vielä ja Andalusian roadtrip olisikin suunnitteilla piakkoin toteuttaa. Upeita kuvia Granadasta ja ihania matkakokemuksia! 🙂 Olé!

    1. maarit Post author

      Kiitos Tiina Johanna! Minäkin rakastan Espanjaa ja aika lailla on tullut siellä seikkailtua, mutta aina riittää uusia kiinnostavia kohteita – ja vanhoja hyväksi havaittuja, joihin on palattava uudestaan ja uudestaan. Ehdoton suosikkini Andalusiassa on Sevilla, mutta kyllä mulle kelpaa paremman puutteessa Costa del Solkin, mainettaan paljon parempi 😊.

  6. Periaatteen Nainen

    Tämä on kyllä niin yksi yhteen oman Granada-kokemukseni kanssa että naurattaa 🙂
    Ja Hamam al Andalus oli niin ihana, haikailen sinne takaisin – itse otin siihen sen hoidon päälle, jossa hakattiin märillä pyyhkeillä ja se kruunasi kokemuksen.

    1. maarit Post author

      Haha! Valtaosalla on kyllä aika toisenlainen Granada-kokemus, silkkaa suitsutusta. Kritiikki ei kuitenkaan meinaa, etteikö kaupunki olisi visiitin väärti, mutta kannattaa huomioida, että sillä on omat erityispiirteensä. Ja mikäli jäisi pyörimään historiallisten katujen ulkopuolelle, Granadasta saisi varsin ankean kuvan – yhtä hyvin voisi lähteä Pasilaan. En usko itse palaavani enää Granadaan, mutta oli kiva käydä siellä. Taas yhtä kiinnostavaa kokemusta rikkaampana eteenpäin!

    1. maarit Post author

      Minäkin tykkään Barcelonasta, joskin lämpenin sille vasta toisella käynnillä. Ensimmäinen jätti vähän kylmäksi enkä oikein ymmärtänyt, miksi kaikki kaupunkia hehkuttavat ja haluavat sinne aina uudestaan. Mutta kun siihen pääsi paremmin sisään, oivalsin itsekin, miten monipuolinen ja kiva kaupunki se on. Pitkä miinus tulee kuitenkin massaturismista, joka uhkaa pilata koko paikan. Ei ihme, että paikalliset ovat sotajalalla turismia vastaan ja paikoin voi saada osakseen varsin tylyä kohtelua.

    1. maarit Post author

      Joo, Albaicin on ehdottomasti Granadan paras paikka, jossa minusta kannattaa myös asua – palveluiden puutteesta huolimatta. Pääsee ikään kuin kaupungin sydämeen, aitoon ja vanhaan Granadaan. Ja Hammam on kyllä todella suositeltava kokemus, tekee terää niin keholle kuin mielelle pitkän turistipäivän jälkeen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.