Lontoo on aarreaitta myös ravintoloiden suhteen, joka makuun ja joka kukkarolle löytyy taatusti jotakin. Me harrastimme sekä pikaruokaa että chinese fine diningia, Chinatownissa tietysti. Hyvää oli, etenkin viimeksi mainittu: kiinalainen keittiö sai aivan uuden ulottuvuuden. Yksi elämäni parhaista dinnereistä ja kohtuuhinnalla, kalliissa Lontoossa!
Näin me söimme ja joimme:
1. Hodaribaari Tower Bridgen juuressa Towerin linnan kupeessa
Nämä jättisuuret hodarit (5£) on pakko mainita, koska olivat niin hyviä! Myyntikojuna toimi vanha minivan, jonka jatkeena oli toinen vaunu, joka toimi DJ:n koppina. Pikaruokahetkeä siivitti siis musiikki, ja ainakaan lounasaikaan se ei ollut liian villiä eikä se soinut liian lujalla. Ainut miinus oli se, että vessassa piti käydä viereisessä Starbuckin kahvilassa.
2.The Draft House, 206-208 Tower Bridge Road
Mainio pubatsu, jossa oli päiväsaikaan siistiä ja rauhallista. Lasilliset viiniä tulivat todelliseen tarpeeseen Towerin linnan kauhukammioiden jälkeen. Paikallisväki näytti nauttivan myös pubilounaasta.
3.The Victoria, Victorian rautatieasemaa vastapäätä
Toinen mainio pubi, jonne eksyimme happy hourin aikana. Samaan aikaan pubissa vietettiin myös jonkin lähifirman juhlia, josta johtuen paikka oli tupaten täynnä drinkkilipuilla varustettuja pukujannuja ja jakkupukupirkkoja.
Tiivis tunnelma tuntui pelkästään hauskalta, ainakin yhden lasillisen verran. Lasi virkistävää proseccoa maksoi 3,5 £, mitä voi pitää Lontoossa todellisena sopuhintana.
4.Ya Hala, 26 London Street
Päädyimme syömään libanolilaista ruokaa johtuen lähinnä siitä, että Ya Hala oli hotellimme lähellä. Vaatimattoman oloinen, mutta väliäkös sillä, kun ruoka – ainakin nyhtökana couscousin kera – oli varsin maittavaa. Kaveri kehui myös lammastaan.
Listalta puuttuivat alkoholijuomat, mutta me olimme jo tyydyttäneet janomme siltä päivältä, joten sekään ei haitannut.
Mukava ravintolakatu muutenkin tämä London Street: intialaista, italialaista, kreikkalaista ja niin edelleen. Itse asiassa kaikki reissun ateriat olisi voinut nauttia sen varrella.
http://www.lebanese-restaurant-london.co.uk/
5.Vinoteca, 15 Seymour Place
Viehättävä viinibaari rauhallisella kadulla kivenheiton päässä Marble Archista ja Oxford Streetin kiireestä ja kaaoksesta. Viinilistalla on joka viikko 30 erilaista laseittain myytävää viiniä.Lisäksi tarjolla on pientä purtavaa.
Me siemaisimme lasilliset ranskalaista roseeta, kuivaa ja läpikuultavan vaaleanpunaista. Fantastique! Ostoskaduilla muussaantuneet jalat vertyivät välittömästi.
6.Plum Valley, 20 Gerrard Street
Tarkoituksenamme oli illastaa Spice Market –nimisessä aasialaista fuusioruokaa tarjoavassa ravintolassa, koska sitä oli kovasti kehuttu. Kävi kuitenkin niin, että tyydyimme vain tsekkaamaan ultramodernin W-hotellin alakerroksessa olevan paikan pikaisesti. Totesimme sen tyylikkääksi ja listan kiinnostavaksi (eikä edes superkalliiksi), mutta siitä huolimatta kurvasimme sisään Chinatownin portissa, kun se oli kerran ihan vieressä.
No, siellähän niitä ravintoloita sitten oli, ripi rinnan. Joukosta erottui edukseen mustanpuhuva Plum Valley, jonka rapurikas lista sai seafoodin ystävät kuolaamaan innosta. Sitä paitsi Plum Valley julisti olevansa Chinese fine dining -paikka, ja sellaisessa emme olleet käyneet koskaan, vaikka maailman ravintoloita, fiinejäkin, on tullut kierrettyä.
Emme pettyneet, päinvastoin. Alkuruuaksi tilasimme dim sumeja (meikäläinen ensi kertaa elämässään) sekä tiristettyä taskurapua. Aivan taivaallista, melkein itkimme onnesta. Pääruoka ei ollut yhtään vähemmän hyvää: wasabijättikatkarapuja ja rapuja tamarindikastikkeessa. Iik, miten maistuvaa! Kyytipojaksi pullo valkkua ihan kelvolliselta viinilistalta.
Lasku: noin 80 £ kahdelta hengeltä. Ei paha, ei todellakaan.
Miinukseksi voitaisiin nostaa ravintolan sisustus. Se oli kiinalaiseksi ravintolaksi ihan tyylikäs, mutta tekonahkaiset istuinsohvat olivat parhaat päivänsä jo nähneet, ja ehkä mustaa väriä oli vähän liikaakin. Siitä huolimatta: käykää rohkeasti sisään ja nauttikaa ravintolaelämyksestä.
Ask Italian, 41-43 Spring Street
Moderni ketjuravintola, jonne kurvasimme myöhäiselle sunnuntailounaalle. Söimme talon erikoiset, pitkulaiset lankun päältä tarjottavat pizzat. Minulla täytteenä buffalomozzarellaa, rucolaa ja parmankinkkua, kaverilla fetaa, humusta, kirsikkatomaatteja ja tuoreita yrttejä. Perfecto!
www.askitalian.co.uk/restaurants/london-islington
Täälläkin piipahdimme:
Kävimme myös kahdessa Jamie Oliverin ravintolassa, Covent Gardenissa ja Notting Hillissä. Emme syöneet mitään, kunhan vain katselimme. Kivoilta näyttivät molemmat paikat eikä ruokalistoissakaan ollut mitään vikaa. Kotiin viemisiksi olisi voinut ostaa ruokatarpeita tai astioita. Ehkä sitten ensi kerralla…
http://www.jamieoliver.com/restaurants/
Lisäksi kahvittelimme useassa kaffilassa eri puolilla Lontoota. Portobello Roadilla oli minusta paras paikka; nimeä en tietystikään muista, kun en älynnyt ottaa kahvituvan kyltistä valokuvaa tai edes kahvilan korttia mukaani. Löydätte sen kuitenkin, kun ette tyydy Portobellolla oleviin ketjukahviloihin, vaan etsitte paikkaa, jonka lukuisat tiskit pursuavat veden kielelle nostattavasta tuoretavarasta: leivästä, pullasta ja baakelseista.
(Niin, ja käytiin me kerran Mäkkärissäkin, kun nälkä iski just sellaisella hetkellä, ettei ollut parempaakaan vaihtoehtoa viiden metrin säteellä. Tiedän kyllä: ihan säälittävää, mutta massu tuli täyteen ja taas jaksoi askeltaa eteenpäin…)
***
Pysykää kanavalla: ensi kerralla tutustutaan Lontoon teatteritarjontaan.
PS. Käy tykkäämässä niceMatkaajasta Facebookissa; näin saat tiedon tulevista postauksista omille Facebook-sivuillesi.
Lontoo on niin ihana!!! Ja niin lähellä. Ei tartte hikoilla lentokoneessa kymmentä tuntia. 🙂
Just ni! Rakastan Lontoota; on ehkä mun kaikkien aikojen lempikaupunki, jonne tahtoisin aina takas. Tosin on niitä muitakin, useita…
Portobellon bakery cafe oli Gails artesan bakery, tms. Ne notkuvat tiskit ei hevillä unohdu!
Siru, sun rautaiseen muistiin voi aina luottaa…
Toissatalvena matkan varrelle osui Wild & Wood Coffee -niminen mesta New Oxford Streetillä. Pikkuruisessa kahvilassa istutaan kirkonpenkeillä ja sopu sijaa antaa. Maukkaat leivonnaiset ja kahvi loistavaa. Voin suositella.
Ensi kerralla sinne! Onneksi reissussa jää aina jotakin seuraavaan kertaan, ja kun Lontoosta on kyse seuraavaan kertaan jää paljonkin…