Oliko sateinen Krakova visiitin väärti?

Edullinen, kaunis ja kiinnostava kaupunkikohde. Krakova näyttää siltä kuin se olisi kasattu muista Euroopan pääkaupungeista. Siellä voi tuntea olevansa niin Prahassa, Budapestissä, Berliinissä kuin Roomassa.” Näin väitettiin maaliskuun Mondossa, pikkuruisessa jutunpätkässä koskien Norwegianin uutta yhteyttä Puolan tunnetuimpaan matkailukohteeseen.

Innostuin heti. Niin myös kaveri, joka bongasi toisaalla saman tekstin. Toukokuussa varasimme lennot, Finnairilta, koska olivat Norskia halvemmat (!), ja heinäkuun 17. päivänä lähdimme suurin odotuksin matkaan. Odotukset ylittyivät, mutta ensivaikutelma Krakovasta ei tuonut mieleen Prahaa, Budapestiä, Berliiniä tai Roomaa, vaan pikemminkin Kouvolan tai jonkin muun suomalaisen radanvarsikaupungin.

Jytyytimme matkalaukkujamme juna-asemalta, “väärältä” puolelta Veiksel-jokea, kohti Kazimierzin juutalaiskaupunginosaa. Maisema oli harmaa ja ankea, mitä nyt kesäkukat heilimöivät viherplänteillä. Sataa ropisi. Olisiko pitänyt jäädä kotimaan helteisiin?

Moiset ajatukset kaikkosivat heti, kun pääsimme joen toiselle puolelle. Berliinikin tuli mieleen, kun näimme Kazimerzin muraalit ja ruokarekat sekä löysimme lomakotimme vasta restauroidulta, tyylikkäältä tehdasalueelta. Ja kun lähdimme hieman myöhemmin lompsimaan keskiaikaiseen vanhaankaupunkiin, ymmärsimme myös vertauksen Prahaan, Budaan ja Roomaan. Toden totta, Krakova tarjosi kerralla monta huippumestaa!

Yöpuulle mennessämme olimme jo rakastuneita. Eli kyllä, AIVAN EHDOTTOMASTI kannatti lähteä ensivisiitille Puolaan. Suosittelen samaa sinullekin – tässä useampia syitä, miksi Krakova on syytä nostaa pikaisesti matkalistalle:

1.Unescon suojelema vanhakaupunki

Vanhakaupunki on Krakovan, kuten niin monen muunkin itäeurooppalaisen kaupungin, sydän. Se on myös hyvin säilynyt Unesco-kohde, täynnä hurmaavia taloja, kahviloita ja ravintoloita, taidegallerioita, museoita, katutaiteilijoita sekä kauppoja. Lisäksi se on täynnä turisteja.

Krakova – kuninkaallisen Puolan pääkaupunki vuodesta 1038-1500-luvun loppumetreille – ei silti ole silkka ulkoilmamuseo, vaan sen kaduilla pörrää myös krakovalaisia. He eivät pällistele kaula kenossa historiallisia rakennuksia, vaan tapaavat tuttuja trendikkäissä kuppiloissa. Osa myös asuu vanhassakaupungissa. Ehkä juuri tämän takia matkailija ei tunne kulkevansa kulissien keskellä, vaan aidossa, elävässä kaupungissa.

Historiallisista puitteistaan huolimatta Krakova on myös nuorekas ja boheemi. Yliopistokaupungissa on paljon opiskelijoita, joskin keskellä kesää he eivät näy katukuvassa samalla tapaa kuin muina vuodenaikoina.

Sade ei varsinaisesti muuttanut katukuvaa harmaaksi, vai mitä sanotte? Krakova sai oikeastaan vain uuden sävyn.

Kaupungintalon torni kohoaa 70 metrin korkeuteen. Sen huipulta aukeavat hienot näköalat (kirkkaalla kelillä) yli vanhankaupungin kattojen. Huipulle pääseminen vaatii pohjelihaksia ja kiipeämistä.

She´s dancing in the rain. Taustalla renessassiajan tyylinnäyte, upea verkahalli, jossa kaupattiin aikoinaan idän eksoottisia tuotteita. Nykyisin verkahallissa on kahviloita ja turistikrääsälöitä. Yläkerrassa on Puolan 1800-luvun taiteelle pyhitetty museo.

Verkahallin holvit tarjosivat sateensuojaa sekä mahdollisuden levähtää holvien alla olevissa wieniläiskahviloissa.Me tilasimme sacherkakkua ja piccololliset kuohuviiniä. Ei mikään ikimuistoinen kokemus: kakku oli kuivaa ja skumppa lämmintä. Mutta historiallinen miljöö hieno.

Verkahallia ympäröivä keskustori on Euroopan suurin keskiaikainen tori, kooltaan 200 x 200 metriä, jos jotakin sattuvat numerot kiinnostamaan.

Keskustorin suihkulähde nostattaa ilmaan turkooseja suihkuja. Millä lienee tämäkin väriefekti aikaansaatu?

Keskusaukiota koristavan Mariankirkon tornit ovat eripariset. Näin kuulemma sen takia, että torneja rakentamassa oli kaksi veljestä. Vanhempi tappoi nuoremman, jottei tämän tornista tulisi isompaa kuin hänen tornistaan. Tasatunnein korkeammasta tornista kajahtaa trumpetin pärähdys. Kirkon sisuksista löytyy Euroopan suurin keskiaikainen puualttari.

Meikäläisen silmä lepäsi, taas kerran, rakennustaiteen komeissa yksityiskohdissa.

Krakova näyttää myös tältä, heti keskusaukion takana.

2.Puolan vanha kuninkaanlinna

1300-luvulla rakennettu Wawellin linna on kuin suoraan satukirjasta. Se kohoaa majesteettisena vanhankaupungin etelälaidalla. Linnan sisäpihalle pääsee ilmaiseksi, mutta sisätiloihin tarvitaan piljetti – tai itse asiassa useampi, sillä yhdellä lipulla pääsee vain yhteen osaan linnaa. Liput voi ja kannattaa ostaa etukäteen netistä, sillä jonot lippuluukuille ovat matkailusesongin aikana piitkät. Niin pitkät, että me päätimme tyytyä ihastelemaan linnaa vain ulkopuolelta. Ja hei, tämäkin on ihan riittävä vaihtoehto.

Sateenvarjo ja selfiekeppi – mitä muuta turisti tarvitsee?

Wawellin linnan mausoleumeissa uinuu useampi kunkku poikineen. Ei hassumpi hautapaikka.

Ja kappas, mitä löytyi linnan puutarhasta! Kuninkailla on ollut omat viininsä, vaikkei viinimaassa ollakaan.

Heti kun sade taukosi hetkeksi, linnan sisäpihan penkit täyttyivät uuvahtaneista matkailijoista. Alueella on myös kolme ravintolaa. Me lounastimme ukkossateen jylistessä Trattoria Wawelissa, jota voin suositella ainakin erinomaisena pizzapaikkana. Myös viini oli hyvää ja sitä sai ison lasillisen, toisin kuin monessa muussa paikassa, sillä Puolassa perusannosmitta on nihilistiset yksi desilitraa.

Linna-alueen toisella puolella kiemurtaa Veiksel-joki. Jokea pitkin kulkevat sight seeing -paatit, jollaisen kyytiin olisi ollut kiva hypätä aurinkoisella ilmalla. Joen vartta täplittävät myös ravintolalaivat. Yhdellä proomulla on Amazing Race -ohjelmasta tuttu uimala, ei nyt mikään Helsingin uimastadikka, mutta allas aurinkotuoleineen.

Wawelin arkkitehtuuri on sekoitus roomalaista, goottilaista ja renessanssityyliä. Kuten katolisessa kirkossa yleensä, kultaa on käytetty rennoin rantein. Ja on linnassa lohikäärmeen luolakin, jossa näytillä on kasa lohikäärmeen luita (uskokoon ken haluaa). Ai että miksikö? No, koska Krakova on legendan mukaan saanut nimensä sankarilta, joka tappoi aluetta ammoisina aikoina piinanneen louhikäärmeen.

Kurkkaus linnan sisätiloihin. Ainakin valaisin on komea.

Jos haluaa lisätä linnavierailuun jotain ekstraa, kannattaa kiivetä Sigismundin torniin ihmettelemään kuuluisaa Sigismundin kelloa. Se painaa lähes 13 tonnia, ja sen kilkattamiseen tarvitaan 10 raavasta miestä. Ääni kuuluu 12 kilometrin päässä Krakovasta.

3. Juutalaisten Kazimierz

Kazimierzin kaupunginosa on saanut nimensä 1400-luvulla Casimir III Suurelta. Tuolloin Kazimerz oli itse asiassa oma kaupunkinsa. Sittemmin, 1500-luvulta toiseen maailmansotaan, Kazimierzin koillisosa oli juutalaisten kukoistava asuma-alue. Natsimiehityksen aikana juutalaiset kärrättiin ghettoon Vieksel-joen toiselle puolelle ja sieltä keskitysleireille.

Nykyisin Kazimierz tunnetaan Euroopan toiseksi suurimpana historiallisena juutalaiskaupunginosana heti Prahan juutalaiskorttelien jälkeen. Se tunnetaan myös Krakovan yöelämän keskuksena, joka pullistelee baareja ja ravintoloita.

Daavidintähti on perinteisesti juutalaisuuden tunnus. Se on nähtävillä Kazimierzissä joka kulmassa.

Szeroka-kadun aukio lukuisine ravintoloineen ja kahviloineen on varsinainen turistirysä, olematta kuitenkaan sitä pahalla tavalla. Kaikki kippolat ovat kivoja ja kutsuvia ja parhaat suorastaan erinomaisia. Jos aikaa Kazimierzissä ei ole enemmälle, kannattaa istahtaa hetki juuri tässä. Tarjolla on juutalaisherkkuja klezmer-musiikkia myöten koko rahalla.

Aidompi Kazimierz henkii vastaan vähemmän sliipatuilla, paikoin rähjäisilläkin kaduilla.

Ja tässä myös häivähdys Berliiniä, sillä Kazimierz on sen lailla muraalien ja graffitien luvattu maa. Enemmän tästä, meidän mielestämme Krakovan hurmaavimmasta osasta, luvassa myöhemmin. Samalla asuntoesittely lomakodistamme Wawrzynca-kadulla.

4. Veret seisauttava Auschwitz

Monet tulevat Krakovaan Auschwitzin takia, sillä matkaa yhteen maailmankaikkeuden hirvittävimmistä paikoista on vain 50 kilometriä. Keskitysleireille pääsee kätevimmin järjestetyllä retkellä, joka kannattaa varta netistä jo kotimaasta käsin, esimerkiksi getyourguide-sivuston kautta. Retkien hinnat vaihtelevat 30-50 euroon. Aikaa reissu vie 7-8 tuntia.

Me valitsimme huokeimman vaihtoehdon, joka osoittautui erittäin hyväksi. Matka taittui minibussilla, jota kuljetti englantia auttavasti puhuva kuski. Paikan päällä meitä odotti oppaamme Zuzana, joka puhui loistavaa englantia. Zuzana oli muutenkin loistava opas, joka loihti historian kaikessa karmivuudessaan eläväksi silmiemme eteen.

Tahti Auschwitzissa on tiivis ja jalkojen päällä ollaan putkeen useampi tunti. Näin ollen reissu ei sovellu huonokuntoisille. En myöskään suosittele sitä hyvin herkkähermoisille, sillä matka menneisyyteen on järkyttävä.

Samoihin tunnelmiin pääsee myös Krakovan keskustassa olevassa Oskar Schindlerin tehtaassa, joka toimii nykyisin museona. Schindler pelasti noin 1200 juutalaista antamalla näille työpaikan emaliesineitä valmistavassa tehtaassaan. Meiltä tehdas jäi väliin ihan aikataulullisista syistä. Olimme myös sitä mieltä, että Auschwitzissa oli tarpeeksi sulattelemista yhdelle lomalle.

www.getyourguide.fi/auschwitz-birkenaun-muistomerkki-ja-museo-l1069/

Arbeit macht frei. Mutta ei tehnyt, vaan tappoi.

Näissä parakeissa elivät – sen ajan kuin elivät – Auschwitz I:n vangit.

Birkenaun leirille pääsi suoraan junalla. Paluuta ei ollut. Seuraavassa postauksessa lisää Auschwitzista, ja varoitan jo etukäteen, ettei se sisällä yhtään kaunista kuvaa.

5. Wieliczkan suolakaivos

Krakovan toinen suuri nähtävyys on Wieliczkan suolakaivos noin puolen tunnin matkan päässä Krakovasta. Kaivokseen pääsee tutustumaan oppaan johdolla, joka järjestetyllä ryhmämatkalla tai omin päin = ryhmässä, jossa on muita omatoimisesti – junalla tai bussilla – paikan päälle saapuneita.

Me ostimme retken SeeKrakowin kautta hintaan 165 zlotya eli noin 41 euroa per naamari. Hintaan sisältyi nouto asuinpaikastamme, sisäänpääsy kaivokseen sekä opaspalvelut englanniksi. Omatoimisesti ostettava pääsylippu kaivokseen olisi kustantanut noin 20 euroa + siihen matkat päälle.

Jälleen kerran meitä siunattiin erinomaisella Isabel-nimisellä oppaalla. Hänen isoisänsä ja isänsä olivat työskennelleet kaivoksessa, joten Isabel tunsi Wieliczkan vaiheet ja historian isänperintönä. Kaivostoiminta alkoi 1300-luvulla ja päättyi vasta vuonna 2007, jolloin se ei enää kannattanut.

Tämäkään reissu ei sovellu huonokuntoiselle, sillä maan syvyyksiin laskeudutaan jalkapelillä ja portaita on kaikkiaan 800. Kävelyä kaivoksessa kertyy kaksi kilometriä, joskin siellä voisi vaeltaa peräti 300 kilometriä – niin laaja on luolasto. Ylös maan pinnalle noustaan kaivosmiesten pienellä hissillä.

Kierros kestää kaksi tuntia + jonotus siihen päälle. Kierroksen aikana levähdetään hetki maanalaisessa kahvilassa, jonka yhteydessä on myös matkamuistomyymälöitä. Ne kauppaavat tietysti suolaa eri muodoissa.

www.seekrakow.com

Ulkoapäin kaivos näyttää tältä. Jonotus kuuluu asiaan, vaikka pääsylippu on ostettu etukäteen. Wieliczkassa käy vuosittain yli miljoona vierailijaa. Ruuhkaisinta on kesäkuukausina.

Kaikki – tämäkin patsas – kaivoksessa on valmistettu suolasta.

Tällaisia suolamuodostelmia kutsutaan kukkakaaliksi.

Näitä suolamuodostelmia taas kristallikruunuiksi. Ne valaisevat kaivoksen pyhintä osaa, prinsessa Kingan kappelia, jossa pidetään yhäkin messuja sekä vihitään naimahaluisia. Kappelia saa valokuvata 10 zlotyn kuvausmaksusta.

Leonardo da Vincin Viimeisestä ehtoollisesta on siitäkin tehty suolaversio.

Myös kaikki tässä kuvassa näkyvä on tehty suolasta. Paitsi ehkä tuo jokin punainen (alttari-istuin?) kuva oikeassa ylänurkassa.

Lattialaatat näyttävät marmorilta, mutta ehei – nekin ovat suolaa.

6.Chopin ja muut mestarit

Krakova on kulttuurin ystävän Mekka: musiikkia, taidetta ja teatteria on tarjolla ylenpalttisesti. Museoita on runsaasti ja kirkkoja peräti 140. Me kävimme vain yhdessä, Saint Peter & Paulin kirkossa Grodzka-kadulla vanhassakaupungissa. Emme kuitenkaan kuulemassa Herran sanaa, vaan Krakovan Saint Mauricen kamariorkesterin soitantaa.

Konsertteja, hintaan 60 zlotya eli noin 15 euroa, on joka ilta, ja tarjolla on paitsi Puolan oman ylpeyden, Frédéric Chopinin, musiikkia, myös muunmaalaisten mestarisäveltäjien sulosointuja. Meitä hemmoteltiin muun muassa Griegillä, Saint Saensilla, Mozartilla ja Rodrigolla. Suorastaan taivaallinen kokemus, jota suosittelen lämpimästi.

Juutalaista klezmer-musiikkia voi kuunnella Kazimierzin kaduilla ja  ravintoloissa sekä Galicia-museossa.

On varaa, mistä valita. Jos ymmärtää, minne mennä.

Ulkona lotisi sade, mutta Saint Peter & Paulin kirkko täyttyi sulosävelistä.

Krakova on myös suuri kirjakauppa. Kirjoihin törmää kaikkialla, kuten tässäkin Kazimierzin baarissa.

7.Halvat hinnat

Krakova on siinäkin mielessä oiva matkakohde, että se ei käy suuresti kukkarolle. Hintataso on noin puolet Suomen hinnoista. Tämä koskee niin ravintoloita, kauppoja kuin liikennevälineitä. Heinäkuussa kaupoissa on mittavat alennusmyynnit, joten tuliaisia voi ostaa todella halvalla.

Vanhankaupungin ostoskatuna voidaan pitää Florianska-kävelykatua. Sen varrelta löytyy niin paikallisia putiikkeja kuin kansainvälisiä ketjuliikkeitä. Ja mitä sieltä ei löydy, löytyy taatusti massiivisesta ostoskeskuksesta rautatieaseman vierestä. Me piipahdimme siellä, mutta ahdistuimme. Miksi tuhlata aikaa alehyllyillä, kun voi antaa silmän levätä Krakovan katujen upeassa arkkitehtuurissa? Mutta jokainen tyylillään.

Florianskan kävelykatu kulkee vanhankaupungin keskustorilta kohti rautatieasemaa tai päinvastoin.

Sateisen lomaviikon aikana myytiin ennätysmäärä sateenvarjoja.

Sekä kertakäyttösadetakkeja.

Ja jos ei viitsinyt uhrata rahaa sateenvarjoon tai -takkiin, niin voihan sitä suojautua sateelta näinkin. Päähän vain muovipussi, kuten tällä Stratovariuksessa asioineella rouvalla.

8.Hyvä ruoka

Luulin syöväni Krakovassa hampaat irvessä raskasta ja rasvaista ruokaa hapankaalilla höystettynä. Olisin toki voinut tehdä näin, mutta söinkin pääasiassa italialaista ruokaa. Saapasmaan keittiö on kaupungissa näyttävästi edustettuna, ja löytyy Krakovasta muutama etninenkin ravintola: sushia, dim sumeja ja intialaista.

Me söimme yhtä poikkeusta lukuun ottamatta oikein hyvin, parhaiten omilla lomahuudeillamme Kazimierzissa. Alla muutama kokeilemisen arvoinen paikka.

Cornerburger Wawrzyncka-kadulla. Jättikokoisista burgereista riittää mainiosti kahdelle. Trendikäs ja kiva miljöö.

Toiseksi parhaat macaronit maailmassa löytyivät vanhankaupungin Karamelo-herkkupuodista. 10 eri makua, kaikki hyviä. Ykkössijaa pitävät yhä sveitsiläiset Sprüngli-konditorian macaronit.

Illastimme italialaisessa Nolio-ravintolassa Krakowska-kadulla Kazimierzin liepeillä kahdesti. Tässä lautasella on mustaa pastaa miekkakalan kera. Kaveri söi meriahventa ja gnoccheja. Sairaan hyvää! Todella ystävällinen palvelu.

Krakova on oluen ja vodkan tyyssija, mutta siellä on myös jokunen viinibaari. BARaWINO kotikulmillamme (Mostowa 1) sai meidät suorastaan hurmokseen. Mahtavan hyvät valikoimat kaikkialta maailmasta viihtyisässä miljöössä. Baarista sai myös ostaa juomia mukaansa, ja mekin poistuimme sieltä huippuhyvä cava kainalossamme.

Kazimierzin ruokarekkoja kannattaa ehdottomasti kokeilla. Makuelämyksiä Puolasta ja muualta maailmasta. Pilkkahinnalla.

Meitsi päätyi tempura-rapuihin arvottuaan hetken Japanin ja Ecuadorin välillä.

Hotel Rubinsteinin (Szeroka 12, Kazimierz) Sky Bar on ehdoton näköalapaikka, vaikka ei olla viidettä kerrosta korkeammalla. Huippuhotellin viinilista on hyvä, mutta hinnat kohtuulliset.

Kiva paikka pällistellä auringonlaskua.

Me päädyimme myös syömään Rubinsteinin alakerran ravintolaan. Valitsimme tasting menun sekä siihen istuvat juomat. Viiden ruokalajin illalliselle neljän viinilasillisen kera kertyi hintaa ruhtinaalliset 255 zlotya eli noin 64 euroa. Siis oikeasti! Ja menu oli totisesti hintansa väärti. Myös palvelu oli huippua.

Kippis ja kulaus sekä kiitos Krakova! Mikä mainio päätös ihanalle matkalle.

Hyvän ruuan ja neljän viinilasin jälkeen hymyilyttää pakostakin. Tämä kannatti ehdottomasti kokea. Kaikki, mitä kannettiin eteemme, oli erinomaista.

***

Lopuksi vastaus muutamaan todennäköiseen kysymykseen:

Miten Krakovassa liikutaan?

Me kävelimme. Neljässä päivässä reilut 60 kilometriä. Lentokentältä, 11 kilometrin päästä, otimme kyllä junan, joka on huokein tapa päästä keskustaan. Lippu maksaa vain 9 zlotya eli noin 2,25 euroa, ja sen voi ostaa rahastajalta laiturilta tai junasta – tai korttiautomaatista, mutta jonot voivat olla pitkät. Junalla pääsee suoraan vanhaankaupunkiin, sillä päärautatieasema on sen kupeessa. Jos jatkaa yhden pysäkin eteenpäin, päätyy Veiksel-joen toiselle puolelle lähelle Kazimierzia. Kävelymatkaa asemalta määränpäähän on noin 10 minuuttia. Takaisin kentälle porhalsimme taksilla. Kyyti maksoi 50 zlotya eli noin 12,50 euroa. Ei kallista tämäkään.

Kohteesta toiseen pääsee kätevästi myös tällä turistivehkeellä. Selostuksen kera.

Myös ratikka on näppärä kulkupeli. Piljetin voi ostaa joko lippuautomaatista kadulta tai kolikoilla ratikasta. Hinta määräytyy ajan ja vyöhykkeen mukaan. 20 minuuttia voimassa oleva keskustan lippu maksoi 2,80 zlotya eli 70 senttiä.

Tälläkin olisi päässyt, jos olisi asunut vanhankaupungin hotelli Amadeuksessa.

Myös hevoskärry on suosittu menopeli.

Sataako Krakovassa aina?

No EI, kuten kuvasta näkyy. Mutta sateenvarjo kannattaa silti ottaa mukaan.

 

2 thoughts on “Oliko sateinen Krakova visiitin väärti?

  1. Anne

    Kiitos paljon tästä jutusta! Ollaan lähdössä miehen kanssa Krakovaan syyskuussa ja tästä on meille apua kun suunnitellaan matkaa. Mieheni täyttää 40 vuotta ja tuo ihana monen ruokalajin illallinen kuulostaisi juuri sopivalta tavalta juhlia hänen synttäreitään.

    1. maarit Post author

      Todellakin! Hotelli Rubinsteinin dinneri kruunaa juhlapäivän. Itselläni sattui olemaan nimpparit juuri sinä iltana, kun söimme siellä, ja täytyy sanoa, että en ole koskaan juhlistanut nimipäivääni yhtä hulppeasti. Suosittelen, että käytte ensin drinkeillä tai kahvilla hotellin Sky Barissa ja siirrytte sitten syömään alakerran kivaan ravintolaan. Ja ennen näitä “juhlallisuuksia” kannattaa kierrellä kaikessa rauhassa Kazimierzin kaduilla ja imeä sisuksiinsa juutalaiskorttelien ainutkertaista tunnelmaa. Toivotan teille ihanaa matkaa ja etukäteisonnittelut jo miehellesi!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *