Egypti 1: Niilin risteily

IMG_20150210_0008

Niilin risteily herättää historian henkiin. Ei tuntuisi ollenkaan yllättävältä, vaikka vastaan purjehtisi itse Ramses Suuri.

Auringonlasku Niilillä on upeampi kuin osasin kuvitella (ja uskokaa huviksenne, olin kyllä kuvitellut). Ennen kuin kultainen kehrä laskee Egyptin faaraoiden viimeisenä leposijana tunnetuksi tulleen ”Lännen vuoren” taakse, sen säteet tanssivat kimaltavan veden pinnalla ja taivas värjäytyy purppuranpunaiseksi.

Tästä on nyt kymmenen vuotta, mutta koska kaikki on Egyptissä ikiaikaista, uskon, että näkymät ovat tismalleen samat kuin silloinkin. Niilin risteily on hyvä tapa nähdä kerralla enemmän.

IMG_20150210_0021

IMG_20150210_0023

Karnakin temppeli

Niilin risteily alkoi Assuanista, jossa astuimme M/S Heliokselle, joka oli oleva uiva kotimme seuraavat kolme vuorokautta. Sitä ennen olimme ehtineet häikäistyä Karnakin temppelistä. Se oli meistä niin suurenmoinen, että arvelimme Niilin risteilyn huippuhetken olevan takana jo ennen sen varsinaista alkamista. Miten ne muinaiset egyptiläiset osasivat, taisivat ja kaikkeen kykenivät, kyselimme itseltämme, toisiltamme ja oppaaltamme.

Olimme nähneet myös Assuanin padon ja sinisenä vaahtoavan Nasserjärven sekä keskeneräisen obeliskin, joka makaa muinaisessa kiviluohimossa samalla paikalla kuin mihin se tuntemattomasta syystä kerran jätettiin.

IMG_20150210_0002

IMG_20150210_0003

IMG_20150210_0004

Lepolasseissa vällyn alla

Kaiken kokemamme jälkeen köllähdimme lepolasseihin laivan kannelle rantapyyhkeiden alle. Alle sen takia, että Niilin risteily tarjosi helmikuussa kohtalaisen kylmää kyytiä. Taivas oli kyllä päivästä toiseen upean sininen, mutta mittari ei kivunnut auringossakaan yli 17 asteen. Näin ollen laivan uima-allasta ei tullut testattua, koska ajatuskin virkistävästä kylvystä nosti ihon kananlihalle.

Paattimme ei ollut hieno, muttei myöskään huono. Hytti oli tarpeeksi tilava ja sängyt mukavat. Erityismaininta siitä, että sängyllä odotti joka ilta pieni yllätys: pyyhkeestä taidokkaasti muotoiltu eläinhahmo. Olivat niin hienoja, ettei pyyhkeisiin olisi raaskinut lainkaan koskea.

Ravintoloita oli vain yksi, mutta ruoka oli erinomaista. Se valmistettiin kumihanskat käsissä, joten jalla jallaa eli faaraon kirousta eli suomeksi sanottuna mahatautia ei tarvinnut pelätä. Palvelu oli ihan huippua, kohteliasta, ystävällistä ja hymyn säestämää. Tippiä jätti aidolla ilolla.

Muut matkailijat olivat pääasiassa norjalaisia eläkeläisiä. Heidän kanssaan tuli jutustelua jonkin verran, sillä ravintolassa ei istuttu kahden kesken, vaan pöydät täytettiin jokaista paikkaa myöten. Tämä ei tietysti aina ollut ihan kivaa, mutta onneksi samaan pöytään osui fiksua porukkaa = muutaman kohteliaan fraasin jälkeen kukin jatkoi juttua omalla kielellään.

IMG_20150210_0006

http://www.nilecruisereservation.com/html/m_s_helio_nile_cruise.html

Paatti poikineen

Sitten seuraavaan nähtävyyteen: krokotiilijumala Sobekille pyhitettyyn Kom Ombon temppeliin. Saapuessamme sinne se kylpi välkehtivässä iltavalossa, ja vaikka sen läpi kuljettiin rientomarssia, kokemus oli upea. Temppelin kätköissä uinuu muumioituneita krokotiilejä; eläviä kuhisi aikoinaan Niilin vesissä.

Ai miksikö meillä oli niin kiire? No sen takia tietysti, ettei M/S Helios ollut ainoa Niilillä kruisaileva pursi, vaan kaikkiaan sitä halkoi 320 risteilyalusta. Näin ollen nähtävyyksille oli tunkua, joskus siinä määrin, että päästääkseen takaisin omaan paattinsa, oli hypeltävä muiden paattien läpi, sillä toiseksi tullut laiva ankkuroi ensiksi tulleen kylkeen, kolmas toisen kylkeen ja niin edespäin.

IMG_20150210_0009

Loistelias Luksor

Seuraavana päivänä Niilin risteily konkretisoitui todeksi. Livuimme laiskasti pitkin jokea maisemia ihastellen. Köyhät kyläpahasetkin näyttivät kaukaa katsottuina ihanan pittoreskeiltä. Somia olivat myös Niiliä pitkin kiitävät valkopurjeiset feluka-veneet. Niiden kannelle voi helposti kuvitella Ala- ja Ylä-Egyptin kruunulla varustautuneen Ramseksen kaikessa loistossaan; menneisyys on Niilillä läsnä joka mutkassa.

Illan tullen rantauduimme Luksoriin ja suunnistimme kohti sen sydämessä uinuvaa temppelialuetta. Muisto nostattaa yhä palan kurkkuun: kovasti on ihminen pieni taivaita kohti hipovien pylväiden keskellä.

IMG_20150210_0010

IMG_20150210_0012

IMG_20150210_0011

Menneen maailman lumoa

Luksorista laiva ei enää liikahtanut. Tässä valossa Niilin risteily kuulostaa kovasti liioittelulta, uiva hotelli olisi lähempänä totuutta. Mutta väliäkös sillä, Niilin varret oli nähty ja nyt keskityimme Luksoriin.

Minusta menneen maailman lumoa henkivä kaupunki kaikkine väreineen ja äänineen oli hurmaava. Löysimme myös hyviä ravintoloita, joissa rohkenimme ruokailla turvallisin mielin, kun pidimme huolta siitä, että söimme vain kypsennettyä ruokaa ja pesimme käsiämme tämän tästä. Vinkkinä kerrottakoon, että varmimmin mahataudin saa rahoista. Setelit ovat niin saastaisia, että jos tunkee sormen suuhun käytyään rahapussilla, saa taatusti vatsanväänteitä. Kannattaa siis ottaa tavakseen suihkuttaa sormille käsidesiä aina rahojen hiplaamisen jälkeen.

Yhtenä iltana illastimme vähän hienommin, legendaarisen Winter Palace –hotellin ravintolassa. Taas lähti mielikuvitus laukkaamaan: juuri tässä pöydässä on saattanut istua Tutankhamonin haudan löytänyt arkeologi Howard Carter tai Agatha Christie Kuolema Niilillä –dekkarin juonikuvioita punoen…

IMG_20150210_0025

http://www.sofitel.com/gb/hotel-1661-sofitel-winter-palace-luxor/index.shtml

Kuninkaiden laakso

Vaikka Niilin risteily sinällään oli tehty, pakettiin kuului vielä käynti Kuninkaiden ja kuningattarien laaksossa. Sitä varten oli herättävä ennen kukon kiekumaa, ja onneksi niin, sillä nopeat = aikaiset syövät hitaat = mattimyöhäiset. Nähtävyyksillä kannattaa olla heti aamun valjettua, muuten jää massaturismin jalkoihin.

Aamun hetki Kuninkaiden laaksossa oli muutenkin kokemisen väärti. Saapuessamme ilma oli kirpakan kylmä ja varjot lankesivat laakson pohjalle jyrkkinä. Hetkeä myöhemmin aurinko alkoi lämmittää ja varjot katosivat kuin taikaiskusta.

Lämmintä – ja paikoin ummehtunutta – oli myös kuninkaallisissa haudoissa. Tuntui aivan uskomattomalta laskeutua niiden syvyyksiin. Valokuvata ei luonnollisestikaan saanut, joten joudutte luottamaan sanaani, että kyseessä oli nöyräksi vetävä kokemus. Kaunista, hiljaista ja maagista.

IMG_20150210_0013

IMG_20150210_0014

IMG_20150210_0015

Myös Deir al-Bahriin ja Medinet Habuun kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain, sillä matkailijaruuhka on niissäkin melkoinen. Ensin mainittu on naisfaarao Hatshepsutin ja jälkimmäinen Ramses III:n kuolintemppeli. Loisteliaita mausoleumeja molemmat.

Medinet Habussa hieroglyfit on kaiverrettu niin syviksi, että niiden onkaloihin katoaa käsi kyynärvartta myöden. Ehdottomasti hienoimmat kaikista näkemistäni hieroglyfeistä.

IMG_20150210_0017

IMG_20150210_0018

IMG_20150210_0019Vuonna 1997 Hatshepsutin kuolintemppelissä tapahtui terrori-isku. 62 henkilöä, suurin osa turisteja, sai surmansa. Egyptin matkailu näivettyi hetkeksi, mutta nousi jälleen kukoistukseen. Viimevuotiset levottomuudet ovat jälleen verottaneet matkailijamääriä, mutta näyttäisi siltä, että turistit ovat taas palanneet Egyptiin, ja rantalomakohteet ovat turvallisia.

IMG_20150210_0024

IMG_20150210_0022

Viimeinen auringonlasku

Illalla teimme ostoskierroksen Luksorin basaareissa. Se oli työlästä, sillä helmoissamme roikkui liuta kärkkäitä kauppamiehiä, jotka olivat vakaasti sitä mieltä, että meidän oli pakko ostaa 10 skarabeeta ja 20 paria sukkia. He eivät millään olleet uskoa, että Niilin risteily oli kohdaltamme ohi ja rahat olivat käyneet vähiin (halpaahan paatilla ei ole, ja vaikka ruoka kuului hintaan, juomista maksettiin erikseen). Onneksi rantabulevardilla oli kauppoja, joissa oli kiinteät hinnat ja joiden valikoimiin sai tutustua rauhassa.

Viimeistä auringonlaskuamme ihastelimme Winter Palacen terassilta. Jälleen kerran ”Lännen vuori” piirtyi horisonttiin kultareunaisena. Jos maisemaa ei olisi halkonut rivi tavaratalon kokoisia Niilin risteilijöitä, olisimme voineet kuvitella olevamme Howard Carterin ajan Luksorissa – tai mikä ettei muinaisessa Thebassakin.

IMG_20150210_0026

http://www.nilecruising.com/

http://www.travelegypt.com/

2 thoughts on “Egypti 1: Niilin risteily

    1. maarit Post author

      AIVAN OIKEIN, Vanha Weikko oli seuranani, ja hyvää seuraa oli, mutta ei siitä näin julkisesti enempää… 😉

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.