Linnoissa kreivien…

Kartanokierros itäisellä Uudellamaalla on kuulkaas maan mainio tapa irrottautua arjesta! Yksikin kartano tosin riittää, mutta minulla oli onni nähdä kolme kaunotarta – Bosgård, Rutumi ja Malmgård – kertaheitolla. Tunsin liiteleväni pää menneen maailman lumon punertamissa pilvissä, mutta jalat tiukasti suomalaisessa perinnemaisemassa.

Olosuhteet itäisen Uudenmaan kartanokierrokselle eivät olisi voineet olla paremmat: sininen taivas, kukkivat kunnaat ja ilmassa soiva lintujen liverrys. Oi ihana toukokuu, on tullut todettua tänä keväänä tuhat kertaa. Sadesäällä kokemus olisi ollut kokonaan toisenlainen, mutta ei välttämättä huono silloinkaan.

Tässä yhteydessä sopii kiittää myös HelsinkiEastia, joka kutsui minut tälle matkalle: olipahan ainutkertainen elämys, jota suosittelen kaikille kartanoromantiikasta kiinnostuneille. Et tarvitse kuin auton allesi ja kartan käteesi, jotta löydät perille.

1.Hurmaava Bosgård

Ensimmäinen pysähdys oli Bosgårdissa, Porvoossa, 45 minuutin ajomatkan päässä Helsingistä. Hurmaannuin heti: 1800-luvulta peräisin oleva keltainen kartano kurkisteli vihreiden lehvien takaa toivottaen vierailijat tervetulleiksi. Koin siirtyväni ajassa loikkauksen taaksepäin, suoraan Suomi-filmiin.

Fiilis vahvistui, kun läksimme kulkemaan 1,5 kilometrin mittaista luontopolkua suomalaisen perinnemaiseman halki. Luontopolkuja on Bosgårdissa kolme, pisin 4 kilometriä ja lyhin 600 metriä. Ne ovat auki ympäri vuoden eikä niillä liikkuminen maksa mitään. Polkujen varsilla on kaksi piknik-pöytää, joissa voi syödä eväitä sekä nautiskella mellevistä peltonäkymistä. Tilauksesta tarjolla on myös opastettuja tilakierroksia.

Lisäksi Bosgårdiin voi tulla syömään. Kartanon deli-ravintola tarjoaa tuoretta luomulihaa, ja ravintolan hampurilaiset on rankattu Suomen kymmenen parhaan burgerin joukkoon. Ravintola tunnetaan kuulemma porvoolaisten salakapakkana, koska sieltä saa myös miestä väkevämpää. Oikein harmitti, ettei meillä ollut aikaa istahtaa kutsuvasti savuavan grillin äärelle tilan herkkuja maistelemaan. Noo, täytynee palata myöhemmin omin neuvoin.

Nämä jätit ovat charolais-rotuisia sonneja, alunprin aurojen ja härkävankkurien vetäjiä. Bosgårdissa ne laiduntavat perinnemaisemaa. Osa päätyy lautaselle, mutta takana on taatusti luonnonmukaisissa olosuhteissa eletty hyvä elämä.

Käyn ahon laitaa…

Bosgårdin “vanha” isäntä Marcus Walsh on sekä luonnontietieteilijä että kokki. Hyvä kombo luomulaiduntilan, lähiruokaravintolan sekä luontokeskuksen nokkamiehelle.

Myös veli Rusakko kuunteli Marcus Walshin esitelmöintiä korvat höröllä.

Paikoin vihreän keskeltä pilkahteli meri.

Missä minä, siellä perhosia. AINA, joka matkalla, joka puolella maailmaa.

Takaisin kartanolla.

Jättikokoisen (Porvoon suurimman) tammen alla mennään usein naimisiin. Ei pöllömpi paikka sanoa tahdon. Vink vink, kaikki naima-aikeiset.

Bosgård on komea myös sisäpuolelta.

Kiitos ja näkemiin, hurmaava Bosgård!

bosgard.com/

2.Viehättävä Rutumi

Toinen stoppi oli Rutumi, keltainen kartano Lapinjärven kunnassa. Sen historia alkaa jo 1700-luvun alusta, jolloin sitä hallitsi Gyllingin suku. Nykyisen isäntäpari, Marja ja Kari Hirvonen, avasivat kartanon ovet yleisölle päärakennuksen mittavan kunnostustyön jälkeen. Ovet ovat kuitenkin auki vain tilauksesta, joten paikan päälle ei kannata huristella hetken mielijohteesta.

Rutumin suurin viehätys on sen sisätiloissa. Alakerrassa on viisi kaunista salia, joissa jokaisessa on omanlaisensa atmosfääri. Ei tarvitse sulkea silmiään nähdäkseen entisaikain kaunottaria, joita korskeat kavaljeerit hakkailevat. Yläkerrassa on kaksi päätykammaria sekä iso yhtenäinen tila, jossa voisi kuvitella polkkaavansa vaikka kesähäitä.

Rutumissa on myös erinomainen keittiö, joka tarjoaa herkkujaan niin kesäjuhlijoille kuin ryhmille, jotka tulevat tutustumaan taloon. Ainakin meikäläinen söi niin paljon, että meinasi haljeta, ihan siitä syystä, että oli pakko vielä maistaa yhtä sorttia. Pöydät notkuivat kirjaimellisesti, ja isäntä piti huolta, että viinilasit poreilivat täpötäysinä. Ihana kesälounas, joka saa suun yhä napsaamaan.

“Tervetuloa nyt, kun te olette tulleet.” Näin oli tapana toivottaa vieraat tervetulleiksi 1850-luvulla, joten miksei nytkin. Kartanon isäntäpari oli tulijoita vastassa hymyssä suin.

Sininen sali on suurin kartanon saleista. Me naukkasimme siellä Rutumin ryypyn, jonka jälkeen kuuntelimme emännän värikästä historiointia kartanon värikkäistä vaiheista.

Kelpaisi tässäkin istuskella.

Puutarhaterassilta aukeaa kaunis maisema niin puutarhaan…

… kuin peltoaukeamalle.

Syömään! Pöytä on katettu.

Tästä eivät pidot paljoa parane. Lähiruokaa ja luomua joka makuun.

Maistuis varmaan sullekin.

Kaunis kiitos, viehättävä Rutumi!

www.rutuminkartano.fi/

3.Majesteettinen Malmgård

Viimeinen, muttei suinkaan vähäisin – vaan oikeastaan päinvastoin – stoppi oli Malmgårdin kartano, joka sijaitsee entisen Pernajan kunnan alueella Loviisassa. Se on ollut Creutzin aatelissuvun omistuksessa jo yli 400 vuotta, mikä tekee siitä ainutlaatuisen. Nykyiset kreivit asustavat yhä kartanon itäsiivessä. Nuorin heistä on 6-vuotias, ja rohkenisin veikata, että hän tuskin vielä piittaa paljoakaan aatelisarvostaan, olkoonkin, että se on korkein, jonka kuninkaalta voi saada.

Nykyisin Malmgård on erikoistunut luomuviljelyyn ja luomutuotteiden jalostukseen. Kartanossa on oma olutpanimonsa, koska ”olutkin on maataloustuote”, kuten vanha kreivi Johan Creutz osuvasti toteaa. 15 vuotta sitten kartanon ovet avattiin yleisölle. Opastettuja linnakierroksia ja panimovierailuja on tarjolla kaikkina kesäkuukausina. Liput pitää varata etukäteen.

Voin vakuuttaa, että linna on visiitin väärti. ”Huoneita on yhtä monta kuin vuodessa on viikkoja”, ja ne ovat täynnänsä hurmaavia aarteita tyylihuonekaluista taidemaalauksiin. Kierroksen jälkeen kuivaa kurkkuaan voi kostuttaa Malmgårdin oluella tai siiderillä. Minä valitsin ensimmäisen ja hyvää oli. Kartanon puodista juomia voi ostaa kotiin viemisiksi.

Malmgård on saanut tyylivaikutteita ranskalaisesta renessanssista. Kaksikerroksinen tiililinna rakennettiin 1880-luvulla. Sitä ympäröi englantilaistyylinen maisemapuisto.

Valokuvaus on Malmgårdin sisätiloissa kielletty, mutta me saimme erikoisluvalla napsia fotoja tietyistä huoneista.

Melkein jokaisessa huoneessa, vaatehuoneita myöten, on seinämaalaus. Upeat kattokruunut ovat Italian Muranosta.

Oppaanamme toimi kreivi Johan Creutz. .

Pitihän se itsenikin kreivien linnoissa ikuistaa. Huomaa tyylikkäät jalkineet, joilla linnassa hiihdeltiin.

 

Sitten oluelle.

Entisajoista kertoo oluttuvan seinää koristava telefooni.

Nykyajasta kertoo kännykkä ja selfie.Tackar & pockar, majesteettinen Malmgård.

kartano.malmgard.fi/

PS. Arvatkaa, mikä oli meikäläisen mielimesta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *