Auringonlaskun saari

IMG_7385

Holboxissa joka ilta kello seitsemän oli SHOWTIME. Silloin keräännyttiin katsomaan mereen sukeltavaa auringon kehrää, ja vaikkapa tapahtuma oli joka kerta samanlainen, eteen avautuva panoraama oli aina erilainen. Taivas liekehti kultaisena, keltaisena, oranssina ja punaisena. Ihan kuin taideteos, sieltä tyyriimmästä päästä.

Ensimmäisen illan auringonlasku meinasi jäädä kaikessa komeudessaan näkemättä, sillä istuksimme kellon lyödessä seitsemää beach housemme terassilla. Ihmettelimme rantaa pitkin vaeltavaa ihmislaumaa; eivätkö ne jo ole saaneet auringosta tarpeekseen?

Eivät olleet, vaan tahtoivat lisää, päivän viimeisen pisaran. Mekin ymmärsimme, että nyt alkoi tapahtua, kun taivas muuttui kullankirjavaksi. Painelin juoksujalkaa biitsille ja kun näin eteeni levittyvän näkymän, viitoin kaksin käsin kaveria ryntäämään perääni. Hän ehti paikalle nippa nappa, juuri kun aurinko pudottautui aaltoihin.

Sen jälkeen alkoi todellinen ilotulitus. Pilvet värjääntyivät purppuraisiksi ja koko taivas hohti punaisena.

IMG_7052Tältä se näytti terassilta käsin.

IMG_7055Ja tältä rannalta käsin.

Seuraavana iltana olimme viisaampia. Lähdimme hyvissä ajoin matkaan kohti auringonlaskun baarina tunnettua Zomay-hotellin rantaravintolaa, mutta kävelymatkaa oli sen verran, että aurinko ehti laskea jo ennen kuin pääsimme paikalle.

Mutta eipä haitannut mitään, koska ihan sama, mistä kohtaa rantaa tapahtumasarjaa seurasi, henki oli salpautua maiseman kauneudesta.

IMG_7159Tässä oli pakko pysähtyä.

IMG_7160

IMG_7163

IMG_0261

IMG_7169Viimein pääsimme baariin.

Muina iltoina – paitsi yhtenä, jolloin meidän piti ihastella auringonlaskua ratsailta käsin, mutta hevoset olivatkin liikenteessä, eikä meidän auttanut kuin lampsia Zomayn baariin – seurasimme spektaakkelia omalta rannaltamme käsin. Kannoimme sinne kansituolit ja nassakan valkoviiniä ja nautimme auringon viimeisistä säteistä kuin elokuvakatsomossa.

Aivan mahtavaa! Ei ollut ikävä telkkua eikä sen puoleen oikeaa leffateatteriakaan.

IMG_7273Esitys alkaa.

IMG_7274Katsomossa ollaan valmiina. Vielä näkee lukeakin.

IMG_7280

IMG_0352

IMG_7282

Viimeinen auringonlasku nosti melkein tipan linssiin. Siinä se meni, meren syleilyyn, emmekä ehkä koskaan katselisi samaa näkymää ihan samalta paikalta.

Toisaalta aurinko nousi taas seuraavana aamuna ja sekin oli yhtä juhlaa, vaikka me suuntasimme jo Holboxista eteenpäin.

IMG_7422

IMG_7429

IMG_7431

Se on ihan taatusti vissi, että muistan Holboxin auringonlaskun saarena. Missään en ole nauttinut yhtä upeista näkymistä seitsemänä iltana peräkkäin.

IMG_7391

2 thoughts on “Auringonlaskun saari

    1. maarit Post author

      Ei muuta kuin matkasuunnitelmia punomaan ja laukkuja pakkaamaan! Lisää Meksikon reissusta on luvassa pitkin kevättä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.